Fri Apr 28 2023 11:16:37 GMT-0400 (Eastern Daylight Time)
This commit is contained in:
commit
c575660fa8
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 1 Giddak go dägi do Yecuwa Maciyë zägur zo Dauk ngängoga zägur Abraing. \v 2Abraing bogonok Icaak, a Icaak ogono Yagub, a Yagub ogono Yauza na obangeng däddaräk. \v 3Yauza bogonok Pärez na Zera änzi ga Ddämär, Ddämär bogonok Acrun, a Acrun ogono Ram.
|
||||
\v 1 Gïddak gö dubäk dö Yëcuwa Almaciyë zägur zö Daük zägur zö Abraïng. \v 2 Abraïng bögönök Caak, a Caak ögönö Nyaguk, a Nyaguk ögönö Jaüza na öbangëng dëddaräk. \v 3 Jaüza bögönök Pärëz na Zëra änzi ga Ddämär, Pärëz bögönök Acrüng, a Acrüng ögönö Ram.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 4 Ram bogonok Aminadab, a Aminadab ogono Nacun, a Nacun ogono Calämun. \v 5Calämun bogonok Buaz änzi ga Riyab, a Buaz ogono Obed änzi ga Rauz, a Obed ogono Jeci. \v 6Jeci bogonok Dauk ngängogak ba'rädang, a Dauk ogono Cälimang änzi ga bayi bo Uriya.
|
||||
\v 4 Ram bögönök Amïnadak, a Amïnadak ögönö Nacüng, a Nacüng ögönö Calämüng. \v 5Calämüng bögönök Büaz änzi ga Rïyab, a Büaz ögönö Öbëd änzi ga Raüz, a Öbëd ögönö Jëcï. \v 6Jëcï bögönök Daük ngëngögak ba'rädang, a Daük ögönö Cälimang änzi bayi bö Ürïya.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 7 Cälimang bogonok Roboam, Roboam bogonok Abija, Abija bogonok Aca. \v 8 Aca bogonok Jozpadd, Jozpadd bogonok Joram, Joram bogak bägi bo Uziya.
|
||||
\v 7 Cälimang bögönök Röböam, Röböam bögönök Abïja, Abïja bögönök Aca. \v 8 Aca bögönök Jözäpad, Jözpad bögönök Jöram, Jöram bögak bägi bö Üzïya.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 9 Uziya bogonok Jodam, Jodam bogonok Aaz, Aaz bogonok Zekiya. \v 10 Zekiya bogonok Manaca, Manaca bogonok Amun, Amun bogonok Jociya. \v 11 Jociya bogak bägi bo Jokoniya na obangeng imaung moducigo ono noddok bo Babil.
|
||||
\v 9 Üzïya bögönök Jödam, Jödam bögönök Aaz, Aaz bögönök Zëkïya. \v 10 Zëkïya bögönök Manaca, Manaca bögönök Amüng, Amüng bögönök Jöcïya. \v 11 Jöcïya bögak bägi bö Jökönïya na öbangëng imaüng mö dücigö önö nöddök bö Babil.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 12 Ka wur wücigok ono noddok bo Babil, ga Jokoniya ogono Caliddil, Caliddil bogak bägi bo Zurbabil. \v 13 Zurbabil bogonok Abiyud, Aliyud bogonok Aliyakim,na a Aliyakim ogono Azur. \v 14 Azur bogonok Caduk, Caduk bogonok Akim, na a Akim ogono Aliyud.
|
||||
\v 12 Ka wur wucigök önö nöddök bö Babil, ga Jökönïya ögönö Calïdïl, Calïdïl bögak bägi bö Züräbabil. \v 13 Züräbabil bögönök Abïyüd, Alïyüd bögönök Aliyakim,na a Aliyakim ögönö Azür. \v 14 Azür bögönök Cadük, Cadük bögönök Akim, na a Akim ögönö Alïyüd.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 15 Aliyud bogonok Aliyacir, Aliyacir bogonok Maddan, na a Maddan ogono Yagub. \v 16 Yagub bogonok Yuzik bärek bo Meriyong, ngängogonok Yecuwa, ngängicak inaa Almaciye. \v 17 Mak amuk omodo nnanna Abraim ogoro nanna Dauk, moga mak gurrung na bä'ranto, na omodo nnanna Dauk ogoro yoducigo do wur ono noddok bo Babil mogak mak gurrung na bä'ranto, na omodo ännomaung moducigo do wur ono noddok bo Babil ogoro nanna Almaciye, mogak mak gurrung na bä'ranto.
|
||||
\v 15 Alïyüd bögönök Aliyacir, Aliyacir bögönök Maddan, na a Maddan ögönö Nyaguk. \v 16 Nyaguk bögönök Yuzik bärëk bö Mërïyöng, ngëngögönök Yëcuwa, ngëngïcak inaa Almaciyë. \v 17 Mak amuk ömödö ännanna Abraïng ögörö nanna Daük, mögak mak gurrung na bä'rantö, na ömödö ännanna Daük ögörö yöducigö dö wur önö nöddök bö Babil mögak mak gurrung na bä'rantö, na ömödö änno maung möducigö dö wur önö nöddök bö Babil ögörö nanna Almaciyë, mögak mak gurrung na bä'rantö.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 18 Dogongko do Yecuwa dogak inaddär inni. Obänang, Meriyong, bogak borakodezik ängäng Yuzik, o'rina gagendeng di'räng dodaijade, angopeng inyagok bonu zaräk ängäng bärruk bäpodung. \v 19 Obärek, Yuzik, bogak bur bozerigocik yokik go Gänzi, na angopeng odanarreng inaa pauddiyanok gawur innanang. O'rina gangopeng ijezik inaa pako änzigauk dodu'rang.
|
||||
\v 18 Dögöngkö dö Yëcuwa dögak ö'rina ina. Öbänang, Mërïyöng, bögak böraködë zik ängäng Yuzik, ö'rina gagëndëng di'räng doda ïjadë, angöpëng inyagök bönu zaräk ängäng bärruk bödung. \v 19 Öbärëk, Yuzik, bögak bur bözërïgök cïk iröng yökïk gö Gänzi, na angöpëng oda önarrëng inaa pa üddïyanök ga wur innanang. Ö'rina gangöpëng ijëzik inaa pa ökö änzigauk dödu'rang.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 20 Ka ongopeng bogak odudittok rong irri nogik, a Maleka mo Gänzi azinok ïnde, ogomoyok inaa,"Yuzik, zägur zo Daud, oung bodana näzär ibo Meriyong bayibeng, ka zägur zäcoga izaräk zoga ännobärruk bäpodung. \v 21 Ongopeng biya ogono zägur zabaräk, na onondeng diya iceyok inaa Yecuwa, ongopeng biya oda'rike wur wiyung änzi dogädiyak dideng."
|
||||
\v 20 Ka öngöpëng bögak ödudittök röng ïrrï nö gïk, a Malëka mö Gänzi azinök indë, ögömöyök naa,"Yuzik, zägur zö Daük, öung boda öna näzär ibö Mërïyöng bayi bëng, ka zägur zëcöga izaräk zöga änno bärruk bödung. \v 21 Öngöpëng bïya ögönö zägur zabaräk, na önöndëng dïya ïcïyök inaa Yëcuwa, öngöpëng bïya öda'rïkë wur wiyung änzi dögädïyak didëng."
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 22 Rong irri aruk rogak inaa garong okägonang rärra ba'rädang Gänzi gi'rede iga bä'rimak, gogomo inaa, \v 23 "innaunong nang, zorr zozire ziya iba zaräk na ogogono zägur zabaräk, na ogendeng diya iceyok inaa Mänawil"—roga inaa, "Gäñzi goga ängäng ocong."
|
||||
\v 22 Röng ïrrï aruk rögak inaa ga röng ökägönang rërra ba'rädang Gänzi ri'rëdë iga bä'rimak, gögömö naa, \v 23 "innaunöng nang, zirë ängäng gidik zïya iba zaräk na ögögönö zägur zabaräk, na ögëndëng dïya ïcïyök inaa Mänawil"—röga naa, "Gänzi göga ängäng öcöng."
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 24 Yuzik buwwogok änzinde angopeng oyegike aka Maleka mo Gänzi momodok na angopeng ibo Meriyong bayibeng. \v 25 O'rina ongopeng boda nijade ängäng ongok orike yozängki zodogono zägur zabaräk. Angopeng iceyok inaa Yecuwa.
|
||||
\v 24 Yuzik büwwögök änzindë angöpëng öyëgikë aka Malëka mö Gänzi mömödök na angöpëng ibö Mërïyöng bayi bëng. \v 25 Ö'rina öngöpëng boda ïjadé ängäng öngök örikë yö zängkï zödögönö zägur zabaräk. Angöpëng ïcïyök inaa Yëcuwa.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 1 Ka Yecuwa bogongkode beddellam noddok bo Yudiya imaung memma Ïruduz boga ba'rädang, a wur wewwinnazik azo änzo zängki agendeng Oro i Urcelim gagendeng i're inaa, \v 2 "ongok boga giyezong bepogongkok boga ba'rädang bo liyaud? onindeng dorrigode zodok zizung änzo zängki oninna dazok inaa oning dazicinoyocik. \v 3 "Ka ba'rädang Ïruduz bogäcigode rong irri, angopeng olligok rong, na wur awuk wo Urcelim ngok.
|
||||
\v 1 Ka Yëcuwa bögöngködë Bëddëllang nöddök bö Yüdïya imaung mëmma Ïrüdüz böga ba'rädang, a wur wëwwinnazik azö änzö zängkï agëndëng örö Uräcëling gagëndëng i'rë naa, \v 2 "öngök böga gïyëzung bëpögöngkök böga ba'rädang bö liyaük? önïndëng dörrigödë zödök zizung änzörönö önïnna dazök inaa önïng da özïcïnöyök cik. \v 3 "Ka ba'rädang Ïrüdüz bögäcïgödë röng ïrrï, angöpëng ölligök röng, na wur awuk wö Uräcëling ngök.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 4 Ïruduz bongiyodë wa'rädang awuk wëwwodung na wur wëwwa omege, angopeng ozüngogeng ïnaa "Rong Rogak ïnaa Almaciye bagongkok giyëzüng?"\v 5 Agendeng omoyok ïnaa, "Beddellam ïzaräk zotäk zo Yüdiya, ïna aka bä'rimak bogak bömegek, \v 6 'O'rina oung, Beddellam, nozapu zo Yauza, oung bodaga boteng änzi wa'rädang wo Yauza, ba'rädang biya azo änzigaung baure wur wiwing wo cärayil."'
|
||||
\v 4 Ïrüdüz böngiyödë wa'rädang awuk wëwwödung na wur wëwwa ömëgë, angöpëng özüngögëng naa "Röng Rögak inaa Almaciyë ba ögöngkök giyëzüng?"\v 5 Agëndëng ömöyök naa, "Bëddëllang izaräk cöttäk zö Yüdïya, mïk aka bä'rimak bögak bömëgëk, \v 6 'Ö'rina öung, Bëddëllang, nö zapu zö Jaüza, öung böda öga böttëng änzi wa'rädang wö Jaüza, ba'rädang bïya azö änzi gaung ba urë wur wiwing wö cärayïl."'
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 7 A Iruduz Obito wur wewwinnazik dodu'rang ïnaa gangopë ng inna zängki Irring zeca zodok zuwwogok. \v 8 Angopeng ödingokeng Bëddëllam gangopeng omokeng, "ängkonong na anöndëng öganzok zägur irring. Nna önondëng dïnyodok, anöndëng ödingïning dong, aimbeng ngök inna azo dozïcinoyok cik."
|
||||
\v 7 A Ïrüdüz Öbittö wur wëwwinnazik dödu'rang inaa ga öngöpëng inna zängkï irring zëca zödök züwwögök. \v 8 Angöpëng ödïngökëng Bëddëllang gangöpëng ömökëng naa, "ängkönöng na anöndëng öganzök zägur irring. Nna önöndëng dinyödök, anöndëng ödïngining döng, a öing ngök inna azö dözïcïnöyök cik."
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 9 Ka ögendeng dogäcigodë rong roba'rädang, agendeng ono gaddär gïgeng, na azodok zeca ögendeng dorrigode männï azö änzo zängki ökinogeng nödong agazo nögozorö nögä'rok gomang memma zägür zoga cik. \v 10 Ka ögendeng dorrigodë zodök, agendeng ok'riko ängäng dowwiya nogaza ziting.
|
||||
\v 9 Ka ögëndëng dögäcïgödë röng rö ba'rädang, agëndëng önö gaddär gigëng, na a zödök zëca ögëndëng dörrigödë männï azö änzö zängkï ökinögëng nödöng ögözörö nögä'rök gözäcö zëca zägur zögak cïk. \v 10 Ka ögëndëng dörrigödë zödök, agëndëng ökä'rikö ängäng döwwiya nö waza zitting.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 11 A gendeng ïziyo dawwang na ageng ö'räme zägür zëcoteng änno öbänang Meriyong. Agendeng ïziyozik na ageng özicinoyokcik. Agendeng öwanzek nyacenda nyinyëng na agendeng ïjeyok dagüri do (daab), na ngak na räma. \v 12 Gänzi gïjëdegeng nä'rok imäde ïnaa ögendeng doda ögapok yanza Ïruduz, Mik agendeng ogapok nomädok mïmeng oko igaddär gabäläk.
|
||||
\v 11 Agëndëng ïzïyö dawwang na agëng ö'rämë ngädak ngö zägur änno öbänang Mërïyöng. Agëndëng ïzïyö zik na agëng özïcïnöyök cik. Agëndëng öwanzëk nyacënda nyinyëng na agëndëng ijiyök dagüri dö (daab), na ngak na räma. \v 12 Gänzi gijëdëgëng nä'rök imädë inaa ögëndëng doda ögapök yanza Ïrüdüz, Mïk agëndëng ögapök nö mädök mimëng ökö igaddär gabäläk.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 13 Ka ogendeng donok, a Maleka mo Gänzi azino Yuzik inde nängkora, ögömoyok ïnaa "üwwogü, aung ommo zägur na obänang Meriyong, anondeng Ono ïmozar. Idaddunöng zang orike yomaung memma oing biya irënönong, Iruduz biya oganzok zägur ïnaa öngopeng bapok." \v 14 Nängkora nene Yuzik büwwogok angopeng ommo zägur na bänang bo zägur ageng Ono ï Mozär. \v 15 Angopeng ïdaddo yang orike yomaung memma Iruduz bingok. Rong irri rokok norong rërra Gänzi gi'rede ibä'rimak, ïnaa "änzi Mozär oing bobitok zägur zizing."
|
||||
\v 13 Ka ögëndëng dönök, a Malëka mö Gänzi azinö Yuzik indë nängköra, ögömöyök naa "üwwögü, a öung ömmö zägur na öbänang Mërïyöng, anöndëng önö iMözar. Idaddunöng zang örikë yö maung mëmma öing bïya irënönöng, Ïrüdüz bïya öganzök zägur inaa öngöpëng ba öpök." \v 14 Nängköra nënë Yuzik büwwögök angöpëng ömmö zägur na bänang bö zägur agëng önö iMözär. \v 15 Angöpëng idaddö yang örikë yö maung mëmma Ïrüdüz bingök. Röng ïrrï rökök nö röng rërra Gänzi gi'rëdë ibä'rimak, naa "änzi Mözär öing böbitok zägur zizing."
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 16 O'rina Ïruduz, ka öngopeng bo'rämek ïnaa wur wewwinnazik wayilledok, angopeng özinya zïtïng. Angopeng ödingok nyazana ogogämo nyägur nyaräk Beddellam nyenyonü räbuk re'rak azo dowwayi, ürek maung irring memma öngopeng binnak änno wur wewwinnazik.
|
||||
\v 16 Ö'rina Ïrüdüz, ka öngöpëng bö'rämëk inaa wur wëwwinnazik wayillëdök, angöpëng özinya zitting. Angöpëng ödïngök nyazana ögögämö nyägur nyaräk Bëddëllang nyënyönu räbuk rë'rak azö döwwayi, urëk maung irring mëmma öngöpëng binnak ännö wur wëwwinnazik.
|
10
02/17.txt
10
02/17.txt
|
@ -1,5 +1,5 @@
|
|||
\v 17 Rong irri rokok norong rerrogak ri'rigode iga bä'rimak Arämiya, ïnaa
|
||||
\v 18 "güli gogäcigagode ï Rama,
|
||||
ngämek na dizak duwik zïtïng,
|
||||
Rayil bangözok nyägur nyïnyung,
|
||||
na öngopeng böyangkang ayilligocik, ka nyägur nyerek nyillak gämme."
|
||||
\v 17 Röng ïrrï rökök nö röng rërrögak ri'rigödë nang änziga bä'rimak Arämiyang, naa
|
||||
\v 18 "guli gögäcïgagödë iRama,
|
||||
ngämëk na dizak düwïk zitting,
|
||||
Rayil ba öngözök nyägur nyinyung,
|
||||
na öngöpëng böyangkang abigök cik, ka nyägur nyïllak cik."
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 19 Ka Ïruduz bingok, ïjecak, a Maleka mo Gänzi azino Yuzik ïndë ï Mozär ögömoyok ïnaa, \v 20 "üwwogü aung ommo zägur na obänang anong ono noddok bo Crayil, wur wewwoganzode ïnaa wwapok zägur wïntek." \v 21 Yuzik büwwogok, angopeng ommo zägur na obänang, ageng azo noddok bo Crayil.
|
||||
\v 19 Ka Ïrüdüz bingök, ïjëcak, a Malëka mö Gänzi azinö Yuzik indë iMözär ögömöyök naa, \v 20 "üwwögu a öung ömmö zägur na öbänang anöng önö nöddök bö Cärayïl, wur wëwwöganzödë naa wwa öpök zägur wintëk." \v 21 Yuzik büwwögök, angöpëng ömmö zägur na öbänang, agëng azö nöddök bö Cärayïl.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 22 O'rina ka öngopeng bogäcigode ïnaa Aräkiluz boga ba'rädang bo Yudiya ïgayik go obädang Ïruduz, angopeng iba näzär önö yang. Ka Gänzi gijedok gä'rok ïmäde, angopeng önö noddok bo Jelil \v 23 angopeng orängok ïzaräk zotäk zerek zica ïnaa Nacäradd. Rong irri rokok norong rerri'rigode ï wa'rimak, ïnaa ongok biya ica ïnaa Nacäraya.
|
||||
\v 22 Ö'rina ka öngöpëng bögäcïgödë inaa Aräkilüz böga ba'rädang bö Yüdïya igayik gö öbädang Ïrüdüz, angöpëng iba näzär önö yang. Ka Gänzi gijëdök gä'rök imädë, angöpëng önö nöddök bö Jëlïl \v 23 angöpëng örängök izaräk cöttäk zërëk zïcak inaa Nacärak. Röng ïrrï rökök nö röng rërri'rigödë nang änziga wa'rimak, naa öngök bïya ïca inaa Nacäraya.
|
|
@ -1,2 +1,2 @@
|
|||
\v 1 Imaung meme Yuwanna mammädan bazok i're iguwak go Yudiya ga ongopeng Omo ïnaa, \v 2 "üddanünong Rong rïröng rerrögädiyak, da'rädang dïgänzi dörok nögayïk gömädduk." \v 3 Öngopeng ïpï bepa bä'rimak Caya bogak bi'redënang, gogomo ïnaa, "rö'rë ro burërek rabïtiyozik ïguwak, ïnaa
|
||||
'käzitudënong gaddär go Gänzi, cüdënong naddär nïnüng nözërïgocik'"
|
||||
\v 1 Imaung mëmë Yuwanna mammädang bazök i'rë iguwak gö Yüdïya gangöpëng ömö naa, \v 2 "üddanünöng Röng riröng rërrögädïyak, da'rädang dö igänzi dörök nögayik gömäddük." \v 3 Öngöpëng ïpï bëpa bä'rimak Caya bögak bi'rëdë nang, gögömö naa, "rö'rë rö bur bërek ra öbittö zik iguwak, naa,
|
||||
'käzittudënöng gaddär gö Gänzi, cudënöng naddär ninung nözërïgök cïk'"
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 4 Ïna Yuwanna bözagok nadïya nöyüwa yo dabälla na döräk dö gürak öläbiyagok gägäng. Dürë dïdüng dogak gök na wagöng wödogiya.\v 5 A wur wö Uräcëlim na wö Yüdïya na awuk wewwoläbiyagodë zapü zo yuwë yo Urädung azö yanzauk. \v 6 Ongok bammidokeng ïyuwë yo Urädung, gagëndeng ï'rë ïnaa ddüddanok dögädiyak dïdëng
|
||||
\v 4 Yuwanna bözagök nadiya nö yüwa yö dabäla na döräk dö gurak igäng. Durë didung dögak gök na wagöng. \v 5 A wur wö Uräcëling na wö Yüdïya na wur awuk wëwwöläbiyagödë zapu zö yuwë yö Ürädüng azö yanzauk. \v 6 Öngök bammidökëng iyuwë yö Ürädüng, gagëndëng i'rë inaa ddüddïyanök dögädïyak didëng
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 8 \v 7 Öina ka öngok bö'rämek wur wö päranzing na wö canduking woga azinoyok ïnaa wwammidago, angopeng ömokeng ïnaa, "önong nyägur nyo wanïr wö ngë, obï pijëdenong nä'rok ïnaa önong dallinö dözinya dö Gänzi deddoga ïgaddär azö? \v 8 Rädaünong nyägur nyo gïya nyonyekok ïrong ro düddano dogädiyak. \v 9 Önong dödana nogik ï'rë önong dälläk ïnaa, 'Önïng dönü Abraing bädang bïbïng.' Öïng bamönnong ïnaa Gänzi gonyekok ïrong ïnaa kawwëgeno Abraing nyägur nyabäläk änzï mädok ïmmi.
|
||||
\v 7 Ö'rina ka öngök bö'rämëk wur wö pirinzing na wö cadüking wögak azinök inaa wwammidagö, angöpëng ömökëng naa, "önöng nyägur nyö wanir wö ngëë, öbi pijëdënöng nä'rök inaa önöng da öllinö dözinya dö Gänzi dëddöga azö? \v 8 Rädaünöng nyägur nyö giya nyönyëkök iröng rö düddanö dögädïyak. \v 9 Önöng döda öna nögïk inaa önöng da i'rittiyök dälläk naa, 'Önïng dönu Abraïng bädang bïbïng.' Öing ba ömönnöng naa Gänzi gönyëkök iröng inaa ka üwwëgënö Abraïng nyägur nyabäläk änzi mädök ïmmï.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 11 \v 10 megë zaradë ijigo no düwwak dö biya. Giya gekilla ögonö nyägur nyöring gazikocik ögorrucägok ïdïk. \v 11 Öing bammidonong ängäng ngïr ïrong ro düddano dogädiyak. Ö'rina ongok bepiyazo mu're miming boga büwik ökö nannaeng, na öing boda önyekok ïrong ïnaa öing banyägago wozäk wiyüng. Öngok biya ammidonong ängäng bärruk bepodung na ängäng dïk.\v 12 Öngok bonü Zara ïcung za öngopeng örok ängäng naba anuk änzi räcik na ga öngopeng öngiyok müziyër ïbadiya. Örina öngok biya ögä're yoka ängäng dïk deddilla ïngö ngërekngërek."
|
||||
\v 10 Zämëgë zöga ändang zijigök nö düwwak dö biya. Giya gëkïlla ögönö nyägur nyöring ga özïkök cik ögörrucägök idik. \v 11 Öing bammidönöng ängäng ngir iröng rö düddanö dögädïyak. Ö'rina öngök bëpïya azö mägëng miming böga büwïk ökö nannaëng, na öing boda önyëkök iröng inaa öing ba önyägagö wözäk wiyung. Öngök bïya ammidönöng ängäng bärruk bödung na ängäng dik. \v 12 Öngök bönu Zara icung za öngöpëng örök ängäng naba anuk änzi räcik na ga öngöpëng öngiyök müzïyër ibadïya. Ö'rina öngök bïya ögä'rë yöng ängäng dik dëddïlla ingö ngërëk-ngërëk."
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 13 A Yëcüwa azö änzi Jelil önö dö cüwë yö Urädüng ïnaa öngok bammidago ängäng ö Yüwanna. \v 14 Ö'rina ga Yüwanna ïdaddo önnännäkë ïnaa pazorikiyok, gagömo ïnaa, "öing bönarreng ïnaa öung bammidoeng, gaung azininga? \v 15 Yëcüwa böritinöyok gagömöyok ïnaa, "tïningg ina, rong roga ïrring ïnaa öcondeng dakö nö rong aruk rerroring." A Yüwanna otinok.
|
||||
\v 13 A Yëcuwa azö änzi Jëlïl önö dö cüwë yö Ürädüng inaa öngök bammidagö ängäng Yuwanna. \v 14 Ö'rina Yuwanna bidaddök önnännäkë inaa pa özörikiyök, gögömö naa, "öing bönarrëng inaa öung bammidöëng, ga öung azininga? \v 15 Yëcuwa börittinöyök gögömöyök naa, "gätting ina, röng röga irring inaa öcöndëng da ökö nö röng aruk rërröring." A Yüwanna öttinök.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 16 Ka Yëcüwa bammidagok, ga öngöpeng azö änzi ngïr ängäng rerrëre, yokikeng, a nö'rr owanzëginöyok. Angöpeng ö'räme bärruk bo Gänzi gagoräbo änno'rr aka ngammang ögörözik nannauk. \v 17 Mik gäregäre, a rö'rë azö änno'rr ramö ïnaa, "zägur ïcï zizing zeca öing börïnyek. Öing böwwiyanöyok nögaza ziting."
|
||||
\v 16 Ka Yëcuwa bammidagök, ga öngöpëng azö änzi ngir ängäng rërrërë, yökïkëng, a nö'rr öwanzëginöyök. Angöpëng ö'rämë bärruk bö Gänzi gögöräbö ännö'rr aka ngammang ögörözik nannauk. \v 17 Mïk gärë-gärë, a rö'rë azö ännö'rr ra ömö naa, "zägur ïcï zizing zëca öing börinyëk. Öing böwwiyanöyök nögaza zitting."
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
ZAK 3
|
||||
Zak 3
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 1 Bärruk bibok Yëcüwa önö ängäng ïguwak ïnaa ga ziläbäk önnäkiyok. \v 2 Ka öngopeng bonyukok ängäng bäzak na yözï mängki gürrung gö bä'ranto na nängkora gürrung gö bä'ranto, a yözï örabok. \v 3 A bur bepannäkitiyo azö ögomoyok ïnaa, "nna öüng boga zägur zö Gänzi, aung ödeke mädok ïmmi warragik." \v 4 Ö'rina Yëcüwa boritinoyok gagömo ïnaa, "Rong romegigok ïnaa, 'bur badakozik ängäng warragik wülluk ändotäk, ö'rina ängäng rong aruk rerra ïziyö änzi döng dö Gänzi.'"
|
||||
\v 1 Bärruk bibök Yëcuwa önö ängäng iguwak inaa ga ziläbäk önnäkiyök. \v 2 Ka öngöpëng bönyukök ängäng bäzak na yözï mängkï gurrung gö bä'rantö na nängköra gurrung gö bä'rantö, a yözï örabök. \v 3 A bur bëpa önnäkittiyö azö ögömöyök naa, "nna öung böga zägur zö Gänzi, a öung ödëkë mädök ïmmï warragïk." \v 4 Ö'rina Yëcuwa börittinöyök gögömö naa, "Röng römëgigök naa, 'bur bada öközik ängäng warragïk wulluk ändöttäk, ö'rina ängäng röng ngök aruk rërra ïzïyö änzi döng dö Gänzi.'"
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 5 A ziläbäk ïbok önö ängäng ïzaräk zötäk zecodung na ögijiyok nogüduk gö zäco zö kannizang zë cüzäk, \v 6 ögomoyok ïnaa, "nna öüng boga zägur zö Gänzi, aüng öbärigok gaza gigang, rong romegigok ïnaa, 'öngok biya ödingok maleka mimung ögögä'rinyoyong, 'na ïnaa, 'ögendeng diya öraboyong ïgänzi nö nyägung nyinyeng, aüng inna öda öpö nyägäk änzik nö mädok.'"
|
||||
\v 5 A zïläbäk ibök önö ängäng izaräk cöttäk zëcödung na ögijiyök nö guduk gö zäcö zö Kannïzang zëcuzäk, \v 6 ögömöyök naa, "nna öung böga zägur zö Gänzi, a öung öbärïgök gaza gigang, röng römëgigök naa, 'öngök bïya ödïngök Malëka mimung ögögä'rinyöyöng, 'na naa, 'ögëndëng dïya öraböyöng igänzi nö nyägung nyinyëng, a öung inna öda öpö nyägäk änzik nö mädök.'"
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 7 Yëcüwa bomodok ïnaa, "gämmë rong romegigok ïnaa, 'öüng boda önnäke Gänzi ba'rädang bibang ändang.'" \v 8 Gämmë, a ziläbäk ïbok ännö gayik gërek güzäk na ögogëniyok da'rädang aduk dono zapu na dodenza dideng. \v 9 Ögomoyok ïnaa, "waräbu ïwwi awuk öing biya ïjiyong, nna öüng bodirocik na aüng özïcïninzik."
|
||||
\v 7 Yëcuwa bömödök naa, "gämmë röng römëgigök naa, 'öung boda önnäke Gänzi ba'rädang bibang.'" \v 8 Gämmë, a zïläbäk ibök ännö gayik gërëk guzäk na ögögëniyök da'rädang aduk Dönö zapu na dödënza didëng. \v 9 Ögömöyök naa, "waräbu ïwwï awuk öing bïya ijiyöng, nna öung bödïrök cik na a öung özïcining zik."
|
|
@ -1,3 +1,3 @@
|
|||
\v 10 A Yëcüwa ömoyok ïnaa, "ängkö änzinye, Ziläbäk! rong romegigok ïnaa,
|
||||
'öüng bazicïnok Gänzi zik ba'rädang bibang, na ïnaa öüng bayeginok öngöpeng bälläk.'"
|
||||
\v 11 A ziläbäk üddiyanok, na ängäng rerrëre, a mäleka azö nögogäto ïgawuk.
|
||||
\v 10 A Yëcuwa ömöyök naa, "ängkö änzïnyë, Zïläbäk! Röng römëgigök naa,
|
||||
'öung ba özïcïnök Gänzi zik ba'rädang bibang, na naa öung ba öyëginök öngöpëng bälläk.'"
|
||||
\v 11 A zïläbäk üddïyanök, na ängäng rërrërë, a mälëka azö ögögätö igauk.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 12 Ïna ka Yëcüwa bogäcigode ïnaa Yüwanna börakok, angöpeng önö ï Jelïl. \v 13 Öngök büddiyanok Nacärak ga öngöpeng önö dorängok ï Capärnnaung, gayik gekoga ödännok yüwë yö Jelïl, nowazäng wö Zabälüng na Nabäddalï.
|
||||
\v 12 Ina ka Yëcuwa bögäcïgödë naa Yuwanna börakök, angöpëng önö Jëlïl. \v 13 Öngök büddïyanök Nacärak ga öngöpëng önö dörängök iCapärnnaüng, gayik gëköga ödännök yuwë yö Jëlïl, nöwazäng wö Zabälüng na Nabäddalï.
|
16
04/14.txt
16
04/14.txt
|
@ -1,8 +1,8 @@
|
|||
\v 14 Rong ïrri rorängagode öginna öko nö rong rerra bä'rimak Caya bömok ïnaa,
|
||||
\v 15 "Zapü zö Zabälung na zapü zö Nabäddalï,
|
||||
önö yö cüwë, yö'rok yö Urädung,
|
||||
ï Jelïl nöddok bö dö'rak!
|
||||
\v 16 Wur wewwoga örängocik ïngärimak
|
||||
wo'rämek döbullänga düwik ziting,
|
||||
na örrübipe yö wur wewwoga örängocik nö zapu na ïyünnäk yö dïngö,
|
||||
döbüllänga dümmodë nannageng."
|
||||
\v 14 Röng ïrrï rörängagödë öginna ökö nö röng rërra bä'rimak Caya bömök naa,
|
||||
\v 15 "Zapu zö Zabälüng na zapu zö Nabäddalï,
|
||||
önö yö cuwë, yö'rök yö Ürädüng,
|
||||
iJëlïl nöddök bö dö'rak!
|
||||
\v 16 Wur wëwwöga örängök cik ingärïmak
|
||||
wö'rämëk döbullänga düwïk zitting,
|
||||
na örrubipë yö wur wëwwöga örängök cik nö zapu na iyunnäk yö dingö,
|
||||
döbullänga dummödë nannagëng."
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 17 Ännogayik gegë Yëcüwa borezek ï'rekike wur na ga öngok ömö ïnaa, "uddiyanunong dogädiyak, da'rädang dö Gänzi dörok nögayik gömädduk."
|
||||
\v 17 Ännö gayik gëgë Yëcuwa börëzëk i'rëkikë wur ga öngök ömö naa, "üddïyanunöng dögädïyak, da'rädang dö Gänzi dörök nögayik gömäddük."
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 18 Ka öngöpeng boga özäpiyo ödännok yüwë yö Jelïl, angöpeng örrigok wur we'rak woga bang, Ciman ngëngica ïnaa Bodärüz, na Andärawuz öbang, ga ögeng örrücok gäcë ïngïr ïcüwë, ögendeng dogak wur wewwapë gäzabë. \v 19 Yëcüwa bomodegeng ïnaa, "arennong, makudinnong, öing biya ödekënong wur wewwa ïkäkë na gögörrabo wur wönyï." \v 20 Ängäng rerrëre agëndeng üddiyano näcë ga ögeng ömaköyok.
|
||||
\v 18 Ka öngöpëng böga özäpiyö ödännök yuwë yö Jëlïl, angöpëng örrigök wur wë'rak wöga bang, Cimang ngëngïcak inaa Bödäruz, na Andärawuz öbang, gagëndëng örrucök gäcë ingir icuwë, ögëndëng dögak wur wëwwa öpë gäzabë. \v 19 Yëcuwa bömödëgëng naa, "arënnöng, makudinnöng, öing bïya ödëkënöng wur wëwwa ïkäkë wur wönyï." \v 20 Ängäng rërrërë agëndëng üddïyanö näcë gagëndëng ömaköyök.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 21 Ka Yëcüwa bogak önö ännogayik gegë angöpeng ö'rämë wur werëk we'rak woga bang, Nyaguk zägur zö Zabadï, na öbang ö Yüwanna. Ögendeng dogak ï böndong ögeng änno öbädangeng Zabadï ömmäto näcë. A Yëcüwa öbitogeng, \v 22 na ängäng rerrërë ageng üddiyanö böndong na öbädang gagëndeng ömmaköyok.
|
||||
\v 21 Ka Yëcuwa bögak önö ännö gayik gëgë angöpëng ö'rämë wur wërëk wë'rak wöga bang, Nyaguk zägur zö Zabadï, na öbang Yuwanna. Ögëndëng dögak iböndöng ögëng ännö öbädangëng Zabadï ömmäto näcë. A Yëcuwa öbitögëng, \v 22 ängäng rërrërë agëng üddiyanö böndöng na öbädang gagëndëng ömmaköyök.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 23 Yëcüwa bözäpiyok bädok bö Jelïl änzik abuk, gangopeng ödänganzinö wur ï kannizang, na gangopeng ïrrenö wur rong rerrazë rö da'rädang dö nö'rr, na gangopeng ögüräzo dölanga na mingö räbäk änzik aruk mëmmoga nö wur. \v 24 Rong rerrazë rirung ödacak bädok änzik abuk bö ceriya, na a wur özäkinok wur awuk wewwolanga, na wewwodäma ängäng waza womingo räbäk ruwik na wewwonü waza wïjek, na wewwonü miläbäk, na wewwa intätë na wewwoga wücak. A Yëcüwa ögüräzogeng. \v 25 Zäntok zö wur wüyik womaködok änzi Jelïl, na änno nayik mädok gürrung , na änzi Uräcelim, na änzi Yudïya, na änno nayik nö yö'rok yö Urädung.
|
||||
\v 23 Yëcuwa bözäpiyök bädök bö Jëlïl änzik abuk, gangöpëng ödänganzinö wur ikannizang, na gangöpëng irrënö wur röng rërrazë rö da'rädang dö nö'rr, na gangöpëng öguräzö dölanga na mingö räbäk änzik aruk mëmmöga nö wur. \v 24 Röng rërrazë rirung ödacak bädök änzik abuk bö Cëriya, na a wur özäkinök wur awuk wëwwölanga, na wëwwödäma ängäng waza wö mingö räbäk rüwïk na wëwwönü waza wïjëk, na wëwwönü mïläbäk, na wëwwa intätë na wëwwöga wucak. A Yëcuwa öguräzögëng. \v 25 Zäntök zö wur wüyïk wömaködök änzi Jëlïl, na ännö nayik mädök gurrung , na änzi Uräcëling, na änzi Yüdïya, na ännö nayik nö yö'rök yö Ürädüng.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
ZAK 4
|
||||
Zak 4
|
|
@ -1,4 +1,4 @@
|
|||
\v 1 Ka Yëcüwa bo'rämek zäntok zö wur, angopeng ödüngö nözö'rong. Ka öngopeng borängodëzik, a ddalimiz didung azinok. \v 2 Angöpeng öwanzek döng didung na angöpeng ödänganzinogeng, gagomö ïnaa,
|
||||
\v 3 "Wur wöwwigodë nguk wewwoga wïzak ï bärruk,
|
||||
da'rädang dö nö'rr dideng. \v 4 Wur wöwwigodë nguk wewwoga nö dïzak,
|
||||
ögëndeng dïya ayïllïgocik.
|
||||
\v 1 Ka Yëcuwa bö'rämëk zäntök zö wur, angöpëng ödungö nözö'röng. Ka öngöpëng börängödë zik, a ddalämïz didung azinök. \v 2 Angöpëng öwanzëk döng didung na angöpëng ödänganzinögëng, gögömö naa,
|
||||
\v 3 "Wur wüwwïgödë nguk wëwwöga wizak ibärruk,
|
||||
da'rädang dö nö'rr didëng. \v 4 Wur wüwwïgödë nguk wëwwöga nö dizak,
|
||||
ögëndëng dïya abigök cik.
|
16
05/05.txt
16
05/05.txt
|
@ -1,8 +1,8 @@
|
|||
\v 5 Wur wöwwigodë nguk wewwammakok rong,
|
||||
ögëndeng dïya örabo zapü.
|
||||
\v 6 Wur wöwwigodë nguk wewwa yözï na bäzak örägö bö dörinya,
|
||||
ögëndeng dïya ömana.
|
||||
\v 7 Wur wöwwigodë nguk wewwonü dïzak nö rong,
|
||||
ögëndeng dïya önagö dïzak nang.
|
||||
\v 8 Wur wöwwigodë nguk wewwonü mägik mïpok,
|
||||
ögëndeng dïya ö'rämë Gänzi.
|
||||
\v 5 Wur wüwwïgödë nguk wëwwa ömmakök röng,
|
||||
ögëndëng dïya ögapök nö zapu.
|
||||
\v 6 Wur wüwwïgödë nguk wëwwa yözï na bäzak örägö bö dörinya,
|
||||
ögëndëng dïya ömana.
|
||||
\v 7 Wur wüwwïgödë nguk wëwwönü dïzak nö röng,
|
||||
ögëndëng dïya önagö dizak nang.
|
||||
\v 8 Wur wüwwïgödë nguk wëwwönü mägïk mïpök,
|
||||
ögëndëng dïya ö'rämë Gänzi.
|
|
@ -1,4 +1,4 @@
|
|||
\v 9 Wur wöwwigodë nguk wewwa özükö märïng,
|
||||
ögëndeng dïya öbitagö ïnaa nyägur nyö Gänzi.
|
||||
\v 10 Wur wöwwigodë nguk wewwö ïcïgodë rong rüzü ïrong rö dorinya,
|
||||
da'rädang dö nö'rr dideng.
|
||||
\v 9 Wur wüwwïgödë nguk wëwwa özkö märing,
|
||||
ögëndëng dïya öbittagö inaa nyägur nyö Gänzi.
|
||||
\v 10 Wur wüwwïgödë nguk wëwwicigödë röng rüzü iröng rö dörinya,
|
||||
da'rädang dö nö'rr didëng.
|
|
@ -1,2 +1,2 @@
|
|||
\v 11 Önöndeng duwwigodë nguk dedda Wur özallek na gagöjicek rong rüzü, na gagendeng örrok rong nannanong rerrogädiyak rillayik räbäk aruk ïrong riring.
|
||||
\v 12 kä'rikünong na ganöndeng öwwiya nö waza ziting, dagürï didong doga nö'rr düwïk ziting. ïnaddär nëngïnnï aka Wur wïcëdë wa'rimak wewwogak nödong didong rong rüzü.
|
||||
\v 11 Önöng düwwïgödë nguk dëdda wur özallëk na gögöjicëk röng rüzü, na gagëndëng örrök röng nannanöng rögädïyak rïllayïk räbäk aruk iröng riring.
|
||||
\v 12 kä'rikunöng na ganöndëng öwwiya nö waza zitting, daguri didöng döga nö'rr düwïk zitting. Wur wicëdë wa'rimak wëwwögak nödöng didöng röng rüzü inaddär nëng ïnnï.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 13 Önöndeng doga zäla zö zapü. Ö'rina nna dö'rilläma dönok änzi zäla, ögödekigö zö'rilläng zayï gämmë? zäla ïcï zïlla ngïyë ngerek gämmë ïllï ünök nözapü a wur özäpiyö nang. \v 14 Önöndeng doga döbüllänga dö zapü. Zaräk cötäk zecüngkok nözö'rong zada öyüwwö.
|
||||
\v 13 Önöndëng döga zäla zö zapu. Ö'rina nna dö'rilläma dönök änzi zäla, ögödëkigö zö'rilläng yayi gämmë? zäla ïcï zïlla ngiyë ngërëk gämmë illi ünök nö zapu a wur özäpiyö nang. \v 14 Önöndëng döga döbüllänga dö zapu. Zaräk cöttäk zëcungkök nözö'röng zoda öyüwwigö.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 15 A wur öga wada abïjë gü'rir ageng ïjë ïga'rägupa, ö'rina ka ïjigö nö de'ruk, agïnna öbüllängenö wur aim awuk dawwang. \v 16 Gäting ga gü'rir gigang öbullängezik yokik gö wur a wur ïnaa örrigok ngïyë ngingong ngëngoring agëndeng ïjïcek Gänzi däring nö'rr.
|
||||
\v 15 A wur öga woda abïjë gu'rir agëng ijë iga'rägüpa, ö'rina kaijigö nödë'ruk, ögïnna öbullängënö wur zik awuk dawwang. \v 16 Gätting ga gu'rir gigang öbullängë zik yökïk gö wur a wur inna örrigök ngiyë ngingöng ngöring na agëndëng öddënzë ögädë bëpöga nö'rr.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 17 Önöndeng dödana ïnä'rok ïnaa öimbeng bazok ïnaa öing babä'ricok rong zik rö ganüng lla rö wa'rimak. Öing bodazok ïnaa öing babä'ricokeng zik, ö'rina öing bagätenang. \v 18 Öing bairenönong ïjecak ïnaa nna nö'rr na zapü naïllazik, zärädäddï züllük lla gä'rok gö rong güllük änzi ganüng gada ïlla zik, ïllï nna rong aruk rokägonnang.
|
||||
\v 17 Önöndëng doda öna inä'rök inaa öing bazök inaa öing ba öbä'rïcök röng zik rö ganüng dëkäna rö wa'rimak. Öing boda azök inaa öing ba öbä'rïcökëng zik, ö'rina öing ba ögättë nang. \v 18 Öing ba irënönöng ïjëcak naa nna nö'rr na zapü naïlla zik, zärädäddi zulluk dëkäna gä'rök gö röng gulluk änzi ganüng goda ïlla zik, illi ga röng aruk rökägök nang.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 19 Rong roga mik ïnaa bur bëpabëk rong änno bang roteng änzik rüllük rö ganüng na gangöpeng ödänganzinö wur ïnaa wwayegikë mik, angöpeng öga biya ödëkigö böteng ïda'rädang dö nö'rr. Ö'rina bur bepogä'rinyodë rong ïrrï na gangöpeng ödänganzinö wur ïnaa wwayegikë mik angöpeng öga biya ödëkigö buwik ïda'rädang dö nö'rr. \v 20 Öinna bairenönong ïnaa ïllï ga dörinya didong dökok nöbang bö wur wewwa ögä'rinyok rong rö ganüng na päranzing, önong dada ïzïyö ïda'rädang dö nö'rr.
|
||||
\v 19 Röng röga mïk inaa bur bëpödök röng ännö bang röttëng änzik rulluk rö ganüng na gangöpëng ödänganzinö wur inaa wwa öyëgikë mïk, angöpëng öga bïya ödëkigö böttëng ida'rädang dö nö'rr. Ö'rina bur bëpögä'rinyödë röng ïrrï na gangöpëng ödänganzinö wur inaa wwa öyëgikë mïk angöpëng öga bïya ödëkigö büwïk ida'rädang dö nö'rr. \v 20 Öing ba irënönöng naa illi ga dörinya didöng dökök nöbang bö wur wëwwa ögä'rinyök röng rö ganüng na päranzing, önöng doda ïzïyö ida'rädang dö nö'rr.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 21 Önong dögäcigodë ïnaa rong rogak romägok maümmërek ïnaa, 'öüng billa öpok,' na ïnaa, 'bur bëpapok ba röng riya örägok nannauk rüzü.' \v 22 Ö'rina öing bamonnong ïnaa bur bëpözinyadë öbang ba rong riya örägok nannauk rüzü; na bur bepamok öbang ïnaa, 'öung boga bur billa ngïyë zik!' biya ïnyok rong rüzü yokik gö wur wewwutiza; na bur bepamok öbang ïnaa 'öung bodämazik!' biya öga ïrong rüzü ïdïk dö däbuk ddäbuk.
|
||||
\v 21 Önöng dögäcïgödë inaa röng rögak römägök maung mërëk naa, 'öung bïlla öpök,' na naa, 'bur bëpa öpök ba röng rïya örägök nannauk rüzü.' \v 22 Ö'rina öing ba ömönnöng inaa bur bëpözinyadë öbang ba röng rïya örägök nannauk rüzü; na bur bëpa ömök öbang naa, 'öung böga bur bïlla ngiyë zik!' bïya inyök röng rüzü yökïk gö wur wëwwüttïza; na bur bëpa ömök öbang naa 'öung bodämazik!' bïya öga iröng rüzü idik dö däbuk-ddäbuk.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 23 Rong roga mik ïnaa nna öung boga ïjek Gänzi doginzagok didang nö zä'rok ga öung ünzagok ïnaa öbambang bozinyadong, \v 24 üddiyanü babü bepa öung bömminok Gänzi dagürï ödännok zä'rok, na ga öüng önö. Anöndeng ogapiyok nang önong ännö öbambang, aung azö andoginzagok.
|
||||
\v 23 Röng röga mïk inaa nna öung böga ijëk Gänzi dögïnzagök didang nö zä'rök ga öung unzagök inaa öbambang bözinyadöng, \v 24 üddïyanu babü bëpa öung bömminok Gänzi dagurï ödännök zä'rök, ga öung önö. Anöndëng ögapiyök nang önöng ännö öbambang, a öung azö andögïnzagök.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 25 Mätünong rong gäre-gäre önong änno bur bepörrodë rong nannaüng ga önöndeng di'räng doga nö gaddär önö ï (mmakäma), a bur bepörrodë rong nannaüng ötinö ïjïyong ïnzüng nyö bur bepa ïbiyok rong, na a bur bepa ïbiyok rong ïjïyong ïnzung nyö bur bepuwik, abü'ro nnarägok ïgäräkung. \v 26 Öing bairenong ïjëcak ïnaa öung bada ïzïyö änzi gäräkung ïllï ga öung bogärok gamüzü aguk gekapagok nannaüng.
|
||||
\v 25 Mättünöng röng gärë-gärë önöng ännö bur bëpörrödë röng nannaung ga önöndëng di'räng döga nö gaddär önö (immakäma), a bur bëpörrödë röng nannaung öttinö ijiyöng inzung nyö bur bëpa ibiyök röng, na a bur bëpa ibiyök röng ijiyöng inzung nyö bur bepüwïk, a öung öbü'rök arägök igäräkung. \v 26 Öing ba irënönöng ijëcak naa öung boda ïzïyö änzi gäräkung illi ga öung bögärök gamüzü aguk gëkapagök nannaung.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 27 Önong dogäcigodë naa rong rogak romägok ïnaa, 'öung boda ïjak ängäng bur babayï bërek bö bur babäläk.' \v 28 Ö'rina öing bairenonong naa bur beporrigodë bur babayï angöpeng ïbanö dongor, öngopeng bijade ängäng nö zägik ïzaräk
|
||||
\v 27 Önöng dögäcïgödë inaa röng rögak römägök naa, 'öung boda ïjak ängäng bur babayi bö bur babäläk.' \v 28 Ö'rina öing ba irënönöng inaa bur bëpörrigödë bur babayi angöpëng ibanö döngör, öngöpëng bijadë ängäng nö zägïk izaräk
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 29 Nna zïk zizang zödö zägung zö nyärü zapä'räzïyong, ödü änzi ga'rong aüng öbärigok. Rong raga ïrring nna gaza gërek änno bang ga ïngö ödaga ïnaa gaza aguk örägok ïdïk dö däbü-ddäbuk. \v 30 Nna zägung zizang zö nyärü zapä'räzïyong, mödüdë ännang äung öbärigok cabuzäk. Rong raga ïrring nna gaza gërek änno bang ga ïngö ödaga ïnaa gaza aguk örägok ïdïk dö däbu-ddäbuk.
|
||||
\v 29 Nna zïk zizang zödözägung zönyärü za öpä'räziyöng, ödu änzi ga'röng a öung öbärïgök. Röng ra öga irring nna gaza gërëk ännö bang ga ingö öda öga inaa gaza aguk ga örägok idik dö däbuk-ddäbuk. \v 30 Nna zägung zizang zö nyärü za öpä'räziyöng, mödudë a öung öbärïgök yabuzäk. Röng ra öga irring nna gaza gërëk ännö bang ga ingö öda öga inaa gaza aguk ga örägök idik dö däbuk-ddäbuk.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 31 Rong rogak romägok ïnaa, 'bur bepodingödë öbayï ändawwang, gäting ga öngok ïjëyok (caada) yödödingagok.' \v 32 Ö'rina öing bairenonong ïnaa bur bepodingodë öbayï, ïrong rabäläk rödaga rödöjicak ängäng wur ïtäk, öngok bodekiyok bur babayï bïtäk. Bur bepiya ïbö bur babayï ïpï bepodingagodë badeka bur bobaräk bïtäk.
|
||||
\v 31 Röng rögak römägök inaa, 'bur bëpödïngödë öbayi ändawwang, gätting ga öngök ijiyök (gidda) gödödïngagök.' \v 32 Ö'rina öing ba irënönöng inaa bur bëpödïngödë öbayi, iröng rabäläk roda öga rödöïcak ängäng wur ittäk, öngök bödëkiyök bur babayi bittäk. Bur bëpïya ibö bur babayi ïpï bëpödïngagödë ba ödëka bur babaräk bittäk.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 33 Gämmë, önong dogäcigodë naa rong rogak romägok maüng mërëk ïnaa, 'önong doda öpö madak ïrong rïllayik, ïjïdënong Gänzi madak mïmong.' \v 34 Ö'rina öing bairenönong ïnaa önöndeng doda öpö madak ändang, nna poga ïnaa ängäng nö'rr, nö'rr noga börök bö Gänzi; \v 35 nna poga ïnaa ängäng zapü, zapü zoga gayik gö nyägäk nyö Gänzi; nna poga ïnaa ängäng Üräcëlim, Üräcëlim woga zaräk cötäk zö ba'rädang bebuyïk zäting.
|
||||
\v 33 Gämmë, önöng dögäcïgödë inaa röng rögak römägök maung mërëk naa, 'önöng doda öpö madak iröng rïllayïk, ijidënöng Gänzi madak mimöng.' \v 34 Ö'rina öing ba irënönöng inaa önöndëng doda öpö madak ändang, nna pöga inaa ängäng nö'rr, nö'rr nöga börök bö Gänzi; \v 35 nna pöga inaa ängäng zapu, zapu zöga gayik gö nyägäk nyö Gänzi; nna pöga inaa ängäng Uräcëling, Uräcëling wöga zaräk cöttäk zö ba'rädang bëpüyïk zitting.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 36 Öüng boda öpö madak ängäng gä'rok gïgang, öüng bada önyëkö ödëkë gügäng güllük ïgä'rok gïpök dëkäna gönyï. \v 37 Ö'rina tïnnong ga rö'rë rïrong öga ïnaa, 'ëëë, ëëë,' dëkäna ïnaa 'önï, önï.' Rong rërëk rërrokonnang ïrrï roga ännö zïläbäk.
|
||||
\v 36 Öung boda öpö madak ängäng gä'rök gigang, öung boda önyëkö ödëkë gugäng gulluk igä'rök gïpök dëkäna gönyï. \v 37 Ö'rina ttinnöng ga rö'rë riröng öga naa, 'ëëë, ëëë,' dëkäna naa 'öni, öni.' Röng rërëk rökök nang ïrrï röga ännö zïläbäk.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 38 Önong dogäcigodë naa rong rogak romägok maüng mërëk ïnaa, 'zïk zagapigok ïbang ängäng zïk, a zïnyik ögapigok ïbang ängäng zïnyik.' \v 39 Ö'rina öing bairenönong ïnaa, önöndeng doda öyangkö öbärrik bepogädiyak. Ö'rina rong raga ïnaa, nna bur böpöyong ängäng gatal nö gö'rol göyö zägung zö nyärü, läbïtïnok gö'rol gërëk gämmë.
|
||||
\v 38 Önöng dögäcïgödë inaa röng rögak römägök maung mërëk inaa, 'zïk za örrö zïk, a zïnyïk örrö zïnyïk.' \v 39 Ö'rina öing ba irënönöng inaa, önöndëng doda öyangkö öbärrik bëpögädïyak. Ö'rina röng röga inaa, nna bur böpöyöng ängäng gattal nö gö'röl göyözägung zö nyärü, läbittinök gö'röl gërëk ngök.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 40 Nna öbärrik bömmok batilla bïbang na ga öngopeng önarreng ïnaa önondeng danö ï (makäma), gäting ga öngopeng ömmö gadiya gïgang geküzäk ngok. \v 41 Bur bepönyükïkëdong ïrong ïnaa öüng bazäpiyö zapü züzäk zanyekö nyägung dümmëk düllük na örënang, aüng ödäkitek nyägung rämmëk rë'rak örënang. \v 42 Ïjïdë wur babü bepa ögendeng dözüngöyong,na öüng boda üwwënö öbärrik ännö babü bepönarreng ïnaa öngopeng bammö biya ögapitë
|
||||
\v 40 Nna öbärrik bömmök battïlla bibang na ga öngöpëng önarrëng inaa önöndëng da önö (immakäma), gätting ga öngöpëng ömmö gadiya gigang gëkuzäk ngök. \v 41 Bur bëpönyukikëdöng iröng inaa öung ba özäpiyö zapu zuzäk za önyëkö nyägung dümmëk dulluk na örënang, a öung ödäkittëk nyägung rämmëk rë'rak örënang. \v 42 Ijidë wur babü bëpa ögëndëng dözungöyöng, na öung boda üwwënö öbärrik ännö babü bëpönarrëng inaa öngöpëng ba ömmö bïya ögapittë
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 43 Önong dogäcigodë naa rong rogak romägok ïnaa, 'rïnyï bur bö nöziyuk ga öung öyangkö bur bepa önong döyangkïyang.' \v 44 Ö'rina öing bairenönong ïnaa, rïnyï bur bepa önong döyangkïyang na ga öung ödäntek Gänzi ïrong rö wur wewwa ïjïcïyong rong rüzü, \v 45 anöndeng ïnna öga nyägur nyö ögädë bïbong bepoga nö'rr. Öngok batinö ga zängkï zïzung ümmïnok wur wewwögädïyak na wewwöring, angöpeng ödïngok gabïk nö wur wewwö zërïgocik ïrong na wewwöda zërïgocik ïrong.
|
||||
\v 43 Önöng dögäcïgödë naa röng rögak römägök inaa, 'rinyi bur bö nözïyük ga öung öyangkö badümï bibang.' \v 44 Ö'rina öing ba irënönöng inaa, rinyi bur bëpa önöng döyangkiyang na ga öung ödäntëk Gänzi iröng rö wur wëwwa ijiciyöng röng rüzü, \v 45 anöndëng inna öga nyägur nyö ögädë biböng bëpöga nö'rr. Öngök ba öttinö ga zängkï zizung umminök wur wëwwögädïyak na wëwwöring, angöpëng ödïngök gabik nö wur wëwwözërïgök cïk iröng na wëwwöda özërïgök cïk iröng.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 46 Nna öüng borïnyek wur wewwörinyong, aüng ïnyok dagürï dangänï? wur wewwa ünzok (kimana) wïlla öyegike mik ngok ga? \v 47 Nna öüng ba örrabö öbambangeng dälläk ïnzüng, öüng böyëgikek rong rangänï rökok nö wur wërek? Wur wewwodaga Cärayïling wïlla öyegike mik ngok ga? \v 48 Ronna roga mik ïnaa önöndeng daga dïnnakïndë rong arük, aka ögädë bïböng nö'rr bïnnakïndë Rong arük.
|
||||
\v 46 Nna öung börinyëk wur wëwwörinyöng, a öung inyök dagurï dangänï? wur wëwwa ünzök (kimana) wïlla öyëgike mïk ngök ga? \v 47 Nna öung ba örrabö öbambangëng dälläk inzung, öung böyëgikëk röng rangäni rökök nö wur wërëk? Wur wëwwöda öga Cärayïl wïlla öyëgikë mïk ngök ga? \v 48 Röng röga mïk inaa önöndëng da öga dinnakindë röng aruk, aka ögädë biböng nö'rr binnakindë röng aruk.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 1 Gä'rinyagüdënong naa önondeng doda öyëgïkë Rong rërek rïrong rö dödüma yökik gö wur ïnaa ga önondeng örrïgagok ängäng wur, dëkäna önong dïlla ïja ïnyok dagürï ännanna ögädë bïbong bepoga nö'rr. \v 2 Nna öüng boga ödäntek Gänzi, önong doda üwwö zälleng yökik gïgong aka Wur wewwa öddëkïgö örrängok ïmärü mö Gänzi na ïnaddär, a wur ïnna öddënzëgeng. ïjecak öing bairenönong, ögendeng dögäragök mïk bä'rr.
|
||||
\v 1 Gä'rinyagudë a öung öttinö öyëgikë röng rërëk rirang rö döduma yökïk gö wur inaa ga öung örrigagök ängäng wur, dëkäna öung bïlla ïja inyök dögäragö ännanna ögädë bëpöga nö'rr. \v 2 Nna öung böga ögättö ibur, öung boda üwwïnö zällëng aka Wur wëwwa öddëkigö örrängök imärü mö Gänzi na inaddär, a wur inna öddënzëgëng. Ïjëcak öing ba irënönöng inaa, ögëndëng dömmök dögäragö didëng mïk bä'rr.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 3 Ö'rina nna önondeng doga ödäntek Gänzi, öüng boda ötinö ga zägung zïzang zö gülë ïnna ngïyë ngënga zägung zö nyärü zoga öyëgo, \v 4 a dagürï dïdang ïnna ïjïgöyong dö dü'rang. Ögädë bïbong bepizämäng zïk dö dü'rang biya ögärönong.
|
||||
\v 3 Ö'rina nanna önöndëng döga ögättö ibur, öung boda öttinö ga zägung zizang zö gülë inna ngiyë ngënga zägung zö nyärü zöga öyëgö, \v 4 a dagurï didang inna ijigöyöng dö du'rang. Ögädë bibang bëpizämäng zik dö dü'rang bïya ijiyöng daguri.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 5 Nna önong doga ödäntek Gänzi, önondeng doda öga aka wur wewwa öddëkïgö, ögendeng dörinyek özänzörö na ga ögendeng öddäntek Gänzi ïmärü mö Gänzi na nönayik nenna naddär ökäto nang, agendeng ïnna örrigagok ängäng wur. Ïjecak öing bairenönong ïnaa ögendeng dögäragök mïk bä'rr. \v 6 Ö'rina önong, nna önondeng doga ödäntek Gänzi, ïzïyünong ïgarrang gö dawwang. Anöndeng öjüngkö gädäk, anong ödäntek Gänzi gekarïjagok dö dü'rang. Ögädë bepizämäng zïk ïngärimak ögärong. \v 7 Nna önondeng doga ödäntek Gänzi, önondeng doda ökapek rong dang rerrillayik aka wur wewwodäma Gänzi örrängok, ögendeng dönü ïnaa ögeng dïya ögäcigagok ängäng rong rïreng rerra ögeng ï'rë rüwik.
|
||||
\v 5 Nna öung böga ödäntëk Gänzi, öung boda öga aka wur wëwwa öddëkigö, ögëndëng dörinyëk özänzörö na gagëndëng öddäntëk Gänzi imärü mö Gänzi na nönayik nënna naddär nökättök nang, agëndëng inna örrigagök ängäng wur. Ïjëcak öing ba irënönöng inaa ögëndëng dögäragök mïk bä'rr. \v 6 Ö'rina öung, nna öung böga ödäntëk Gänzi, ïzïyü igarrang gö dawwang. Öjungku gädäk, a öung ödäntëk Gänzi gëkörïjagök. A ögädë bëpizämäng zik dödu'rang ögäröng . \v 7 Nna önöng döga ödäntëk Gänzi, önöndëng doda ökapëk röng dang rïllayïk aka wur wëwwödäma Gänzi örrängök, ögëndëng dönu inaa ögëng dïya ögäcïgagök ängäng röng rirëng rërra ögëng i'rë rüwïk.
|
12
06/08.txt
12
06/08.txt
|
@ -1,6 +1,6 @@
|
|||
\v 8 Ronna roga naa önong doda öga aka ögendeng, ögädë bïbong bïnna waräbü wewwa önong dönarreng ga önondeng dï'räng doda züngöyok. \v 9 Ronna roga mik naa önondeng dadäntek Gänzi ina:
|
||||
'dada bïbing nö'rr,
|
||||
a gärängang gïgang ödüma.
|
||||
\v 10 a da'rädang dïdang azö.
|
||||
a rong rerra öüng bönarreng öga
|
||||
nö zapü aka rroga nö'rr.
|
||||
\v 8 Röng röga mïk, inaa önöng doda öga aka ögëndëng, ögädë biböng binna waräbü wëwwa önöndëng dönarrëng ga önöng di'räng doda ozungöyök. \v 9 Röng röga mïk inaa önöng da ödäntëk Gänzi mïk:
|
||||
'dada bïbïng nö'rr,
|
||||
a gärängang gigang öduma.
|
||||
\v 10 a da'rädang didang azö.
|
||||
a röng rërra öung bönarrëng öga
|
||||
nö zapu aka nö'rr.
|
|
@ -1,4 +1,4 @@
|
|||
\v 11 Ändïning dürë zängkï ïcï dö mängkï amuk.
|
||||
\v 12 ödïyëndëning gamüzü zïk geka öning dönü nö waza,
|
||||
ga öning ödïyënok wur gamüzü zïk ngok geka öning dönü nannageng.
|
||||
\v 13 öüng boda ötïnöning ga öning önnäkigo, ö'rina ödüning änzïzung nyö bur bepogädiyak.'
|
||||
\v 11 Ändïnïng durë zängkï ïcï dö mängkï aka arriyamuk.
|
||||
\v 12 ödïyëndënïng gamüzü zik gëka önïng dönu nö waza,
|
||||
ga önïng ödïyënök wur gamüzü zik ngök gëka önïng dönü nanna ögëng.
|
||||
\v 13 Öung boda öttinönïng ga önïng önnäkigö, ö'rina ödunïng änzi inzung nyö bur bëpögädïyak.'
|
|
@ -1,4 +1,4 @@
|
|||
\v 14 Nna önondeng dödïyëndë wur rong zïk rerra ögendeng dïkëndenong,
|
||||
a gädë nö'rr öga biya ödïyënönnong zïk ngok.
|
||||
\v 15 ö'rina nna önondeng doda ödïyëndë wur rong zik rerra ögendeng dïkëndenong,
|
||||
a gädë öga bïlla ödïyënönnong rong zik ngok rerra önong dïkëdë.
|
||||
\v 14 Nna önöndëng dödïyëndë wur röng zik rërra ögëndëng dikëndënöng,
|
||||
a ögädë nö'rr öga bïya ödïyënönnöng zik ngök.
|
||||
\v 15 ö'rina nna önöndëng doda ödïyëndë wur röng zik rërra ögëndëng dikëndënöng,
|
||||
a ögädë öga bïlla ödïyënönnöng röng zik ngök rërra önöng dikëdë.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 16 \v 17 \v 18 Rong rërëk gämmë ïnaa, nna önondeng doga önyükö ängäng yözï na ängäng bäzak, önong doda arrünza yömak aka Wur wewwa öddëkïgö örrängok, ögendeng da ücäcë yömak mïmeng änzi nayik ageng ïnna ögënë wur ïnaa ddoga önyükö ängäng yözï na ängäng bäzak. Ïjecak öing bairenönong ïnaa ögendeng dögäragok mik bä'rr. Ö'rina önong, nna önondeng doga önyükö ängäng yözï na ängäng bäzak,
|
||||
\v 16 Röng rërëk gämmë inaa, nna önöndëng döga önyukö ängäng yözï na ängäng bäzak, önöng doda arrünza yömak aka Wur wëwwa öddëkigö örrängök, ögëndëng da ücäcë yömak mimëng änzi nayik agëng inna ögënë wur inaa ddöga önyukö ängäng yözï na ängäng bäzak. Ïjëcak öing ba irënönöng inaa ögëndëng dögäragök mik bä'rr. \v 17 Ö'rina önöng, nna önöndëng döga önyukö ängäng yözï na ängäng bäzak, a öung örökö ngak igä'rök na ga öung irakö yözak, \v 18 a wur öttinö inna inaa önöng döga önyukö ängäng yözï na ängäng bäzak, ö'rina ögädë bälläk bëpöga dödu'rang; na ögäde bëpöga örrigök röng dödu'rang, bïya ögäröng
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 19 Önöng doda ödäkëk waräbü wiyöng igik gönö zapu, nönayik nënna dö'rïzör na duwwö inyök waräbü, na nö nayik nënna wur wörä'rang ögïcö zik agëng öbunyë waräbü änzïk. \v 20 Röng röga inaa, önöng da ödäkëk waräbü wiyöng igik gö nö'rr, nö nayik nënna dö'rïzör na duwwö dïlla inyök waräbü, na nö nayik nënna wur wörä'rang ïlla ögïcö zik agëng öbunyë waräbü änzïk. \v 21 Nayik nënna waräbü wiyöng wöga nang, mägïk mimöng möga nang ngök.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 22 Zïk zöga döbullängë zik dö gaza. Röng ra öga mïk inaa, nna zïk zizang zöga zöring, a döbullänga ipak gaza änzik aguk. \v 23 Ö'rina nna zïk zizang zöga zögädïyak, a ngärïmak ipak gaza änzik aguk. Röng ra öga mïk inaa, nna döbullänga dëddöga igaung döga ngärïmak, ngärïmak ngeng ngëngë nga öga ngayayi! \v 24 Bur bërëk bïlla ba öyëginö wa'rädang wë'rak, öngök böga ba öyangkö ba'rädang bërëk ga öngöpëng örinyë bërëk, dëkäna öngök ba öröyïk ängäng bërëk ga öngöpëng alägök bërëk. Öung bada öyëginögëng aduk dë'rak Gänzi na da'rädang dönö zapu azulluk.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 25 Öing ba irënönöng mïk inaa, önöng doda örränginö döközik didöng, inaa ngäni pa ön öng dïya örägö dëkäna inaa ngänï pa önöng dïya ïkö —dëkäna nö waza wiyöng, inaa önöng dïya özagö ngäni. Döközik doda öga dïmmäng ökö nö dürëa, na gaza ökö nö nadiyaa? \v 26 Örrigudënöng wa'räbë wö nö'rr. Ögëndëng dïlla öngë dëkäna ögëzö dëkäna ünzättëk waräbü igik, ö'rina ögädë bëpöga nö'rr ba örägëgëng. Önöng dodanu ngiyë zik ökö nanna ögënga?
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 27 Öbibëng änziga önöng ängäng dökädagö ba önyëkö iröng inaa öngöpëng ba örë däbuk dulluk nöbang bibung? \v 28 Önaini ka önöndëng ökädaginö nadiya? Ö'räminöng gëddur-gëddur gidëbük, aka ögëndëng öwïga. Ögëndëng dïlla öyëgö, na ögëndëng dïlla öradö nadiya. \v 29 Öing ba irënönöng inaa, Cälimang idöddënza didung aduk boda özagök aka gëddur-gëddur gulluk änzi bang ïpï.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 30 Nna Gänzi göga özagë yazö yidëbük nadiya, yëja öga yazik ïna na nängörrök gögörägök izä'rök, öngök ba özagënöng yayi zätting ökönang, önöng dëddönu döröyïk döttëng? \v 31 Röng röga mïk inaa önöndëng doda ökädagö ga önöng ömö naa, 'Önïndëng dïya örägö ngänï?' dëkäna naa, 'Önïndëng dïya ïkö ngänï?' dëkäna naa, 'Önïndëng dïya özagö nadiya nazung?'
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 32 Wur wëwwoda öga Cärayïling ganzudënöng röng ïrrï, ögädë yawwang nö'rr binna inaa önöndëng dönarrëng. \v 33 Ö'rina ganzudënöng da'rädang na dörinya didung gäpak a waräbü awuk wïya ijigönnöng. \v 34 Röng röga mïk inaa, önöndëng doda ökädagö iröng rö nängörrök. Nängörrok nïya öna dökädagö didung. Mängkï amuk zulluk-culluk zönu dögädïyak didung dönyëkök.
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
ZAK 6
|
||||
Zak 6
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 1 Öung boda örrucök röng nö wur, a öung öga bïlla ïja örägök röng nang. \v 2 Röng röga inaa ängäng dörrucök röng nö wur, öung bïya örägök röng nang, na ängäng dönyëkikë dëdda öung önyëkikë, ddïya önyëkikëginöng.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 3 Önaini ka öung örrigök guwa gëköga nö zïk zöbambang göttëng, ö'rina ga öung ödäma nözakä'rädük zëcöga nö zïk zizang? \v 4 Yayi ka öung ömök öbambang naa, ' öttining ga öing ödinöng guwa ännö zïk,' ga öung ändöna zakä'rädük nö zïk zizang? \v 5 Öung bëpa öddëkigö! ödu zakä'rädük ännö zïk zizang gäpak, a öung inna örrigök guwa irring gëka öung ödinö öbambang ännö zïk.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 6 Öung boda ijëk rawuk babü bëpödung, na öung boda öbrïgök babü bërëk bönu ngiyë zik yökïk gö näddrük. Dëkäna ögëng dïya ukö nö waräbü ängäng nyägäk, na ga ögëng öläbiyagö zïk na agëng özïtö igaung wa'rädäk.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 7 Özunti zik, na öung bïya ijigök. Ganzudë, na öung bïya inyök. Öpi gädäk, na kïya öwanzëginöng. \v 8 Bur bëpa özuntë zik, ba ijigök; a bur bëpa öganzök, ba inyök; na bur bëpa öpë gädäk, kïya öwanzëginök. \v 9 Dëkäna öbibëng änziga önöng, ba zägur zizung zöbittödök garragïk, angöpëng ijiyök bädök? \v 10 Dëkäna nna zägur zizung zöbittödök wuzabë, angöpëng ijiyök bänir?
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 11 Röng röga mïk, naa nna önöndëng dëddögädïyak dinna aka önöng ijëk nyägur nyinyöng daguri döring, ögädë bö nö'rr ba ijëk wur waräbü wayai wöring wökök nang wëwwöbittödök? \v 12 Röng röga mïk, inaa röng rërra öung bönarrëng inaa wur wa öyëginöng, a öung öyëgikënö wur mïk, Röng ïrrï röga ganüng na wa'rimak.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 13 Ïzïyü ökö igädäk gëkamük. Gädäk göga gapë na gaddär göga gapë gëka önö idöbä'rïcagök cik, wur wöga wüyïk wëwwa ököyïk. \v 14 Ö'rina gädäk göga gamük na gaddär göga gödämëkittödë gëka önö idöközik, wur wöga wöttëng wëwwa inyök.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 15 Innaunöng nö wa'rimak wöduwwik, wewwazinönöng ängäng nadiya nöwaza nö rängkak ö'rina gagëndëng ändöga wazëdë ïjëcak wewwa näzï örägö zitting. \v 16 Önöng da inna ögëng ängäng nyägur nyö giya nyënya ögëng ögönö. Wur wïka wazïgö näginya ännö mumak dëkäna wïjë ännö gariga? \v 17 Igaddär gëgë gulluk, biya bëpöring ba öräda mäntök möring, ö'rina biya bëpögädïyak ba öräda mäntök mögädïyak.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 18 Biya bëpöring bada öräda mäntök mögädïyak, a biya bëpögädïyak bada öräda mäntök möring. \v 19 Biya bëpïlla öräda mäntök möring ba öbä'riyagö ögörägök idik. \v 20 Röng röga mïk, inaa önöndëng da inna ögëng ängäng mäntök mimëng.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 21 Röng roda öga inaa wur awuk ngulluk-ngulluk wëwwa i'rëng naa, 'ba'rädang, ba'rädang,' wa ïzïyö ida'rädang dö nö'rr, ö'rina wur wulluk wëwwa öyëgikë röng rërra ödada nö'rr bönarrëng. \v 22 Wur wüyïk wïya i'rëng izängkï zärë naa, 'ba'rädang, ba'rädang, poda öga önïng ddi'rëdë nö röng rërrïya ändöga ängäng gärängang giganga, ängäng gärängang gigang önïng dödïntëdë mïläbäk änzi wur, na ängäng gärängang gigang önïng döyëgök ngiyë ngüwïk ngïmmänga? \v 23 A öing öga bïya ömökëng özërïgëyïk naa, 'öing bödäma önöng! ängkönöng ännannaying, önöng wur wëwwa öyëgö ngiyë ngögädïyak!'
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 24 Röng röga mïk inaa, bur bëpögäcïgödë röng riring angöpëng ömakök öngök bïya öga binnazik aka bur bëpunök zäcö nö gänzi. \v 25 Gabik göräbëk, a ngigë azö, na a gïzö uwwöwö zik gögörrë zäcö zëzë, ö'rina zäcö zoda abök, ka cögak zungkök nö gänzi.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 26 Ö'rina bur bëpögäcïgödë röng riring angöpëng öda ömakök bïya öga aka bur bëpödäma zik bunök zäcö zizung nö nämur nicuwë. \v 27 Gabik göräbëk, a ngigë azö, na a gïzö uwwöwö zik gögörrë zäcö zëzë, a zäcö abö, na a döbä'rïcagök cik didung ökägö nang."
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 28 Röng rërrömaködë bang ïpï nanna Yëcuwa bözödödë rö'rë ïrrï, zäntök zö wur zöräballak änzïk iröng rërra Yëcuwa bödänganzök, \v 29 öngök bödänganzinökëng aka bur bëpönu döböra iröng, öda öga aka wur wiyëng wëwwa ömëgë.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Zak 7
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 1 Maung mëmma Yëcuwa böräbök ännö ngö'röng, a wur zäntök züyïk ömaköyök. \v 2 Ängäng rërrërë, a bur bërëk azö bölanga nangküwang ögödïrö zik yökïk gigung, ögömöyök naa, "ba'rädang, nna öung bögayïk, ödëking böring." \v 3 Yëcuwa bönga'räkëk izägung angöpëng ödäntägök, gögömöyök naa, "öing bögayïk. Ödëkau böring." Ängäng rërrërë, angöpëng ödëkö böring änzi mingö mö nangküwang.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 4 Yëcuwa bömödök naa, öung boda irënö bur bërëk röng ïrrï ändang. Ängkö gaddär gigang, na a öung ögënë bur bëpödung gaza gigang na ga öung ijiyök daguri dëdda Müza bömödë nang, öginna öganögëng röng rökägök cïk."
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 5 Yëcuwa bönök nöddök bö Kapärnnaung, a bur bërëk börabök nyazana gurrung gö gurrung azinö Yëcuwa ögözungök, gögömö naa, \v 6 "Ba'rädang, bur bëpa öyëgining böga ïjak nöndë gucakëng na ba gaza örägö zitting." \v 7 Yëcuwa bömödök naa, "Öing bïya azö a öing öguräzök."
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 8 A bur bëpörabök nyazana gurrung gö gurrung örittö gögömö naa, "ba'rädang, öing boda öga böring inaa öung ba ïzïyö dawwang diding, ömu röng änzi döng a bur bëpa öyëgining öguräcö. \v 9 Öing ngök böga bur bijigödë döböra iröng, na öing bönu nyazana nya öing böga nang. Öing ba ömök ïngï naa, 'ängkö,' angöpëng önö, na ngërëk gämmë naa, 'arëk,' angöpëng azö, na bur bëpa öyëgining naa, 'rängudë ïrrï,' angöpëng örängök." \v 10 Ka yëcuwa bögäcïgödë röng ïrrï, angöpëng ölligök röng na angöpëng ömök wur wëwwögak ömaköyök naa, "ïjëcak öing ba ömönnöng, öing boda inyödë öbärik bönu döröyïk döga aka ïddï iCärayïl."
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 11 Öing ba ömönnöng inaa, wüyïk wïya azö änzö zängkï na ändö zängkï agëndëng örängök nö zäzang ännö Abraïng, na Caak, na Nyaguk, ida'rädang dö nö'rr. \v 12 Ö'rina nyägur nyö do nyïya öbrïkök ingärïmak ngö däbäk, nö gayik gëka döngözö na dörägö gïnyïk döga nang." \v 13 Yëcuwa bömödë bur bëpörabök nyazana gurrung gö gurrung naa, "Ängkö! aka öung börök cïk, a röng rëng örängaginöyöng." Na a bur bëpa öyëgö öguräcö icaa yëng jëë.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 14 Ka Yëcuwa bazök dawwang dö Bödruz, ögö'rämë ga öbïddë bö Bödruz böga ïjak bölanga mingö mö gabik. \v 15 Yëcuwa bödäntägöyök zägung, a mingö öllö ännannauk. Angöpëng üwwögö ögörëzë ïkïyök ngir.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 16 Ka zëbïng zörök cik, wur wüyïk wözukaginök Yëcuwa wönu mïläbäk. Öngök böbu'rëk warruk änzi wur ängäng rö'rë ri döng na gangöpëng öguräzö wur awuk wëwwölanga. \v 17 Ängäng ïrrï röng rökägök nang rërra bä'rimak Caya bi'rëk, ga öngök ömö naa, "Öngök ängäng Gaza gigung bödödëcöng dölanga ga öngök ömmö mingö mëcöng.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 18 Ina ka Yëcuwa bö'rämëk zäntök wöläbiyagödök, angöpëng ömmökëng inaa dda önö yöbärägang bërëk bö ngëlü ngö Jëlïl. \v 19 A bur bërëk ba ömëgë azinök ögömök naa, "Barädö, öing bïya ömmaköyöng nönayik anuk nënna öung önö nang." \v 20 Yëcuwa bömödök naa, "Rälöng rönu gïyük, awa'räbë wö nö'rr öna nukë, ö'rina zägur zö wur zodanu gayik ga öngök ijëk gä'rök nang."
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 21 Öbärik änzi ddalämïz bömödök naa, "Ba'rädang, öttining gäpak ga öing önö yözïkö ödada." \v 22 Ö'rina ga Yëcuwa ömöyök naa, "Makuding, ga öung öttinö wur wëwwintëk ga ögëng özïkïyö dälläk
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Maung mëmma Yëcuwa bönök iböndöng, ddalämïz didung dömaködök iböndöng. Ängäng rërrërë, a zäbäk üwwögö züyïk zitting ingëlü, a böndöng öyuwwagök ängäng möntöng mö ngir. Ö'rina Yëcuwa bögak indë. Ddalämïz dazinöyök agëndëng, naa, "Öridënïng, Ba'rädang; Önïng dörök nögayik gömäddük da intë!"
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 26 Yëcuwa bömödëgëng naa, "Önayini ka önöng dönu näzär, önöng ïddï dëddönu döröyïk döttëng?" Angöpëng üwwögök gänzi ögögürö nö gïzö na nö ngëlü. A gïzö na ngir abök cik irring. \v 27 A wur ümmö gögi'rittiyök naa, " Bur ïpï böga ngäni, ba gïzö na ngëlü ömaköyök
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 28 Maung mëmma Yëcuwa bazök yözäbik zërëk na nöddök bö Jëdrïna, agëng ögättö ännö wur waräk wë'rak wa mïläbäk mönök cïk. Ögëng dögak azö ännö nämur ängäng zäbar nöwaza zögädïyak zitting, a wur wëwwa özäpiyö ïlla ögättë nö gaddär gëgë. \v 29 Ängäng rërrërë, agëndëng ögä'rëcö guli ga ögëng ömö naa, "Öung bönu röng rangäni ängäng önïng, zägur zö Gänzi? Öung bazök ïnyë dörägikënïng waza ga maung mi'räng modazöga?"
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 30 Mïk zäntök zö näddrük nüyïk zögak nang urö, boda öga yabuzäk ännannagëng. \v 31 A mïläbäk idaddö adäddigök Yëcuwa ga ögëng ömö naa, "Nna öung bödïngödënïng däbäk , a öung ödïngönnïng izäntök zö näddrük zärë." \v 32 Yëcuwa bömödëgëng naa, "Ängkönöng!" Mïläbäk mazök däbäk ögönö inäddrük; na ängäng rërrërë, a zäntök zö näddrük azuk öbangkö ännö ngö'röng ngözörödë özunyök ingëlü agëng intëk ingir.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 33 A wur wëwwögak ö'rämëgök näddrük öllö önö izaräk cöttäk agëng irë röng aruk, gitting nö röng rërrörängagindë wur wëwwönak mïläbäk. \v 34 Ängäng rërrërë, a zaräk cöttäk azuk azinö Yëcuwa. Ka ögëng dö'rämiyök, agëndëng adäddigöyök inaa pa önö ännöddök bibëng.
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Zak 8
|
Some files were not shown because too many files have changed in this diff Show More
Loading…
Reference in New Issue