See in Reader
Thu Mar 21 2024 08:25:50 GMT-0600 (hora estándar central)
This commit is contained in:
commit
46c3d8c016
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\c 1 \v 1 Ru̧hua̧ David täcö bö̧o̧'i̧sa̧ ji̧na̧'a̧, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ pö̧ja̧ti̧yu̧ juättopa'anä̧'i̧nä̧ du̧'o̧sȩ jö̧nä̧'i̧nä̧ päi'ococu pinö. \v 2 Ja̧hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ churutä ppä̧'ä̧dä̧rö̧ adicuä ttö̧ja̧ pättinäcu̧: "usu ti̧'chö̧'a̧nö̧ ja̧'a̧ yajute möäyajuru kirecuo'inä to'ajuru ujutu tu̧ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩ kö̧ja̧ pä'ö, churutä juä'opö ippeyenä pä̧nö̧ kudupo kiyarö pä'ö."
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 3 Ja̧hua̧nö̧ jä̧ji̧ o'ca'a Israel ttö̧ja̧ tti̧rȩjä̧ jä̧ttä̧yä̧jä̧ usinätö̧,ttusomenä po̧cui̧pi̧nä̧tö̧ yajute moäyaju juiyo a̧'cua̧cua̧ju̧ru̧ Abisag pä'ö micuaju, Sunamita ttö̧ja̧ isajuru, jahuäjurumä i'cächö iyinätö̧ ru̧hua̧rö̧. \v 4 Moäyäjumä juiyö a̧'cua̧cui̧nä̧ju̧. Jahuäjumä ru̧hua̧rö̧ ppä̧'ä̧dä̧ri̧nä̧ju̧, tta̧'a̧rö̧'i̧nä̧ tta̧jä̧ri̧nä̧cu̧, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ja̧u̧ ru̧hua̧mä̧ idepä jähuämä ppä'ächi'o'cö pinö jahuäjucumä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 5 Ji̧yȩnö̧ pä̧nä̧ Adonias Haguit ki̧tti̧mä̧ chutä a̧'cua̧nä̧ amocuädö pä'inö: "ttötä jä̧cua̧'a̧ ru̧hua̧mä̧." Ja̧hua̧nö̧ pä'ö kä̧nö̧ öäre caruquiyä'inä, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ca̧hua̧yu̧tu̧nä̧ huȩjä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ cincuetanö huotö u̧mä̧tö̧rö̧ jo̧mȩnö̧ jȩpi̧nö̧ chutä ä'canä jopönö tti̧'chä̧cuo̧tö̧rö̧. \v 6 Ju̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ jä'omä ji̧'qui̧cha̧nö̧'i̧nä̧ i̧mi̧cu̧nä̧nö̧'i̧nä̧ päococu pinö: ¿tta̧'a̧nö̧ pä'ö jȩcu̧'ä̧jä̧ttö̧ pi̧yȩ'i̧nä̧ ji̧yȩ'i̧nä̧ jo̧nä̧mä̧? Ja̧hua̧ta̧nö̧ Adoniasmä ö̧jö̧ttö̧'i̧nä̧ juiyo a̧'cua̧cui̧nö̧, ja̧u̧mä̧ Absalon uhuäpächinö o'ca'a uhuäpächinö ji̧na̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 7 Huȩnȩ 'quiecuä jä'epinö Sarvia ki̧tti̧ joabcu'inä Diosttö'inä ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'copäte'ö adicuä'i̧sa̧ Abiatarö'inä. Jahuätömä ppä̧'ä̧dä̧ri̧nä̧tö̧ ji̧na̧'a̧ Adoniasrö. \v 8 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Diosttö'inä ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'copäte'ö adicuä'i̧sa̧ Sadoc'inä, Joiada i̧tti̧ Benaia'inä, Dios päji jiäcuähuä i̧sa̧ Natan'inä, Simei'inä, Rei'inä o'ca toi'önä Davidttö ucuo ttö̧ja̧mä̧ Adoniascumä 'cho̧'co̧to̧ pi̧nä̧tö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 9 Adoniasmä o̧huȩjä̧tö̧rö̧'i̧nä̧, pä̧cä̧yö̧rö̧'i̧nä̧, ja̧'hua̧ta̧nö̧ korotö cuäcuähuotö bärepätöttö'inä cuä'ö icuinö Zohélet inähuä, aje i̧sä̧rä̧ ppöepome Rogel jäyättö. Ä̧tȩpi̧nö̧ chutä ahuaruhuä ru̧hua̧ i̧tti̧mö̧rö̧, o'ca toi'önä Judasttö u̧mä̧tö̧rö̧'i̧nä̧, ru̧hua̧ umuhuäyotö ppä'ädö adicuä ttö̧ja̧rö̧'i̧nä̧. \v 10 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Dios päji jiäcuähuä'i̧sä̧ Natanrö'inä, Benaíarö'inä, ö̧jä̧hua̧ Salomonrö'inä ä̧tȩpo̧cö̧ pi̧nö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 11 Ja̧hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ Natanmä Betsabérö ucuocuinö Salomon a̧ju̧rö̧ pä'inö: "¿ucumä ä̧ju̧cuo̧co̧ju̧ päjäjujä tä̧ji̧ Adonias Haguit ki̧tti̧mä̧ ujutu tu̧ru̧hua̧ David ieruhuomenä chutätä ru̧hua̧ pä'i'önä jȩpä̧cuä̧huä̧ji̧ pä'ömä? \v 12 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucu cua̧'cua̧rö̧ tta̧cu̧huä̧rä̧cuä̧hua̧ pä'ö jö̧ttö̧mä̧ ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ cui̧tti̧ Salomón a̧'cua̧rö̧ tta̧cu̧huä̧ra̧ pä'ö jö̧ttö̧'i̧nä̧ pi̧yȩ jidähuä'anä ä̧ju̧cui̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 13 Ru̧hua̧ David ä'ca jo̧mȩ do'ächi'ömä, pa̧'a̧nö̧ päcuhuaröja: ttö chu̧ru̧hua̧ ¿iso jö̧nä̧ pähuä pä'ö ku̧no̧cö̧ pinöjä tä̧ji̧, cu̧ru̧huo̧nä̧ kä̧nö̧ paju cu̧mu̧huäyajuru ucutä cui̧tti̧ Salomon ja̧cua̧'a̧ ttö chö'comenä ruhuo dȩä̧cä̧nä̧ ö̧'ä̧mä̧da̧cua̧ pä'ömä? ¿tta̧'a̧nö̧ pä'ö Adoniastä ru̧hua̧ päi'önä ö̧ja̧'a̧ jä̧ttö̧ jitämä? \v 14 Ucu ru̧hua̧cu̧ ucuocu cu̧ju̧'a̧nä̧, ttö'inä cuo'ca'anä do̧dä̧chi̧'ä̧cua̧sä̧, kucuocuäjimä iso päi'önätä ja̧'a̧ pä̧dä̧cua̧sä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 15 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Betsabemä ru̧hua̧rö̧ topö 'chinäju ä̧'o̧ca̧nä̧ ö̧'a̧'a̧. jau ru̧hua̧mä̧ juiyo böecuächinö ji̧na̧'a̧, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Abisag Sumanita ttö̧ja̧ isajumä ru̧hua̧rö̧ ppä̧'ä̧dä̧ri̧nä̧ju. \v 16 Betsabemä ja̧rȩyu̧ pä'i'ö kihue'quiyunä pä̧mä̧dö̧ ucuotö jȩpi̧nä̧ju̧ ru̧hua̧rö̧. Ja̧hua̧nö̧ jȩji̧yȩcu̧ ru̧hua̧mä̧ päinäcua̧. ¿Däje pä̧huä̧rö̧ ja̧'a̧ttö̧? \v 17 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ jahuäjumä kädätinäcu̧ chu̧ru̧hua̧ ucumä iso jö̧nä̧tä̧ pä'inöjä̧, ucu cumuhuäyajuru, CU̧RU̧HUA̧ Dios i̧mi̧nä̧, pa̧'a̧nö̧ jö̧nä̧: "iso päi'önä ucu cui̧tti̧ Salomóntä̧ jä̧cua̧'a̧ ttö cho'comenä ruhuo dȩä̧cä̧nä̧ ö̧'ä̧mä̧dä̧cua̧mä̧."
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 18 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ jitämä Adoniastä̧ ja̧'a̧ ruhuonä hue'ömä, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ chu̧ru̧hua̧ ucumä jȩru̧pa̧jä̧. \v 19 Ja̧u̧mä̧ pä̧cä̧yö̧ttö'inä, korotö cuäcuähuotö bärepätöttö'inä, o̧huȩja̧tö̧ttö̧'i̧nä̧ recuätörö cuä'ö icuäji, ja̧'hua̧nö̧ jȩpö̧ o'ca toi'önä ru̧hua̧ i̧tti̧mö̧rö̧'i̧nä̧ Diosttö'inä ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'co päte'ö adicuä ttö̧ja̧'i̧sa̧ Abiatarö'inä su̧ro̧da̧u̧ ttu̧ru̧hua̧ Joabrö'inä ä̧tȩpä̧ji̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucu cu̧mö̧huä̧ya̧ Salomónrömä a̧tȩpo̧cö̧ päji, pä̧ji̧nä̧cu̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 20 Ttö chu̧ru̧hua̧, o'ca toi'önä Israel ttö̧ja̧mä̧, ucu ru̧hua̧ päcu huȩnȩ ttä̧ju̧cua̧ pä'ö tta̧'a̧rä̧tö̧, Di ja̧cua̧'a̧ ja̧ pä'ö ruhuo dȩä̧cä̧nä̧ ö̧'ä̧mä̧dä̧cua̧mä̧, ucu ruhuo huecuä'ijö cuo'come. \v 21 Ja̧'hua̧nö̧ jo̧ca̧'a jö̧ttö̧mä̧ i̧mi̧cu̧nä̧tä̧ 'cuäopäcua'a ttö chu̧ru̧hua̧, ru̧hua̧ jä̧'o̧tö̧mi̧nä̧ jö̧ta̧'a̧nö̧ ä'iomenä, ttörö'inä chi̧tti̧ Salomónrö'inä ttö̧ja̧rö̧ cuä'ö icuätö jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ jȩttä̧cuo̧tö̧jä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 22 Ji̧nä̧ ru̧hua̧cu̧ ucuocu kö̧ja̧'a̧nä̧, täcö do'ächi'inö Dios päji jiäcuähuä i̧sa̧ Natan. \v 23 Adicuä ttö̧ja̧mä̧ yotäcu ru̧hua̧rö̧ jiähuopo'ö pä'inätö̧: pȩnȩtä̧ kö̧ Dios päji ji'äcuähuä i̧sa̧ Natanmä. ja̧u̧mä̧, ru̧hua̧ o̧'o̧mȩ do'ächiö ja̧rȩyu̧nu̧ pä'i'ö, ö'ä rȩjȩ becuächönä ucuotö jȩpi̧nö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1,2 @@
|
|||
\v 24 Natanmä pä'inö: ttö chu̧ru̧hua̧
|
||||
¿pa̧'a̧nö̧ jönä pä'inöjä̧?: Adoniastä jä̧cua̧'a̧ ttö cho'comenä ruhuo huȩa̧cua̧mä̧, ja̧u̧tä̧ ja̧cua̧ ruhuo chideäcänä ö̧'ä̧mä̧dä̧cua̧mä̧ ¿pä'inöjä? \v 25 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ jitä pi̧yȩ mo̧ro̧ mȩyȩhuä̧ji̧'ca̧ pä̧cä̧yö̧tto̧'i̧nä̧, de'a isotö bärepätöttö'inä, o̧huȩja̧tö̧ recuätörö cuä'ö'icu, o'ca toi'önä ru̧hua̧ i̧tti̧mö̧rö̧'i̧nä̧, su̧ro̧da̧u̧ tturuhuotörö'inä, Diosttö'inä ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'co päte'ö adicuä ttö̧ja̧'i̧sa̧ Abiatar'rö'inä a̧tȩpä̧ji̧. Jitämä cuänö'inä, au'inä ja̧u̧tä̧ ä'ca jo̧mȩ eseu kä̧nö̧ pä'ätö: ¡ru̧hua̧ Adoniasmä recuo ö̧jä̧cua̧!
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 26 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧, ttö ucu cu̧mu̧huä̧ya̧rö̧'i̧nä̧ Diosttö'inä ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'co päteö adicuä ttö̧ja̧'i̧sa̧ sadoc'rö'inä Joida i̧tti̧ Benaiarö'inä, cu̧mu̧huä̧ya̧ Salomónrö̧'i̧nä̧ a̧tȩpo̧cö̧ päji. \v 27 ¿Pi̧yȩmä̧ chu̧ru̧hua̧ ucu huecuhuäji ja̧'a̧ tä̧ji̧, cumuhuäyotörö'inä jiäcuähuä juiyönä, di jä̧cua̧'a̧ jä̧ttö̧ ruhuo deäcänä ö̧'ä̧mä̧dä̧cua̧mä̧, jitä ru̧hua̧ huecu o'come huea pä'ömä?
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 28 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ru̧hua̧ David adätö pä'inäcu: Betsaberö huopiyittö. Jahuäjumä 'cha̧hui̧'ö̧ ä'ca jo̧mȩ kä̧mä̧di̧nä̧ju̧. \v 29 Ru̧hua̧mä̧ iso jö̧nä̧ pähuä, pä'inö: chö̧ä̧nä̧hua̧mä̧ 'cuäopönä kö̧, cha̧'cua̧ tta̧dȩcuo̧mȩnä̧'i̧nä̧ adihuächi'önä ppä̧dä̧rä̧cu̧sä̧, \v 30 Israel ttö̧ja̧ ttö̧ä̧nä̧hua̧ Dios i̧mi̧nä̧ micuähuächönä pähuä ucuru pädinö ta̧'a̧nö̧ pä'ösä: ucu cui̧tti̧ Salomóntä̧ jä̧cua̧'a̧ cho'comenä ruhuonä huȩä̧cua̧mä̧, ja̧u̧tä̧ jä̧cua̧'a̧ ruhuo chi̧dȩä̧cä̧nä̧ ö̧'ä̧mä̧dä̧cua̧mä̧, ja̧'hua̧nö̧ jö̧ ta̧'a̧nä̧tä̧ jä̧'cua̧'a̧ jitämä. \v 31 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Betsabe ru̧hua̧ a'ca jo̧mȩ 'chä̧hui̧'ö̧ ja̧rȩyu̧nu̧ pä'i'ö ki'ä rȩjȩ becuächönä jȩpö̧ ucuotö pä'inäju: ¡'cuäopönätä̧ ö̧jä̧cua̧ ttö chu̧ru̧hua̧ Davidmä!
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 32 Ru̧hua̧ Davidmä pä'inö: "Ji'ähuiyätucuittö ttichi'a Diosttö'inä ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'co päteö adicuä i̧sa̧ Sadoc'rö'i̧nä̧, Dios päji jiäcuähuä'i̧sa̧ Natanrö'inä, Joida i̧tti̧ Benaiarö'inä." ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Jahuatömä ichi'ö do'ächi'inätö̧ ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩ. \v 33 Ru̧hua̧mä̧ päinäu̧: "cu̧ru̧hua̧tu̧cu̧ umuhuäyotörö ca̧ca̧to̧po̧'ö̧ chi̧tti̧ Salomónrö chäji mula isajunä huä̧ni̧pö̧ ȩpä̧tu̧cui̧rö̧ Gihónra'a. \v 34 Juorötä Diosttö'inä ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'co päteö adicuä i̧sa̧ Sadocu, Dios päji jiäcuähuä i̧sa̧ Natancu adeja unä da'epö cujunätucuaröja Israel ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ pä'i'önä, ja̧hua̧nö̧ jȩcu̧'ä̧tu̧cuo̧mȩnä̧ trompeta ppötta'anä pättäcuotö: ¡Ru̧hua̧ Salomónmä recuo ö̧jä̧cua̧!
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 35 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a cui'chätucuaja ja̧u̧ o'ca'anä, ja̧u̧tä̧ i̧chä̧cua̧ chi̧dȩä̧cä̧nä̧ ö̧'ä̧mä̧da̧ pä'ö, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ja̧u̧tä̧ ruhuo huȩä̧cua̧ ttö 'choca'anä. Ihueye ja̧u̧ru̧tä̧ pojopö ȩmi̧nö̧sä̧ Israel ttö̧ja̧rö̧'i̧nä̧ Judas ttö̧ja̧rö̧'i̧nä̧ ttu̧ru̧hua̧ päi'önä huea pä'ö. \v 36 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ joíada i̧tti̧ Benaía ru̧hua̧rö̧ adätö pä'inö: ¡ja̧hua̧nö̧tä̧ ja̧'a̧cua̧ja̧!, ja̧hua̧nö̧tä̧ pä'ö, ttö chu̧ru̧hua̧ U̧RU̧HUA̧ Diosmä . \v 37 Diosmä chu̧ru̧hua̧cu̧ ö̧jä̧'i̧jö̧'anötä ö̧jä̧cua̧ Salomoncu'inä David hueinomettö'inä abonänö huȩä̧cua̧ Ja̧u̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 38 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Diosttö'inä ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'co päteö adicuä i̧sa̧ Sadoc'inä Dios päji jiäcuähuä i̧sa̧ Natan'inä Joíada i̧tti̧ Benaía'inä mȩyȩhui̧nä̧tö̧, jua'a jö̧ta̧'a̧nö̧ Cereteos ttö̧ja̧'inä, peleteos ttö̧ja̧'i̧nä̧ ichi'ö ru̧hua̧ David äji mulanä cä'epö huä̧nö̧ Salomónrö ȩpi̧nä̧tö̧ Gihónra̧'a̧. \v 39 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Diosttö'inä ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'co päteö adicuä i̧sa̧ Sadocmä, Dios ö̧jodettö ä̧ja̧'i̧sa̧na̧ a̧dȩja̧ a̧cuä̧na̧ ȩmo̧po̧'ä̧ji̧'ca̧ Salomónrö̧ unä dä'epinö. Ja̧'hua̧nö̧ dahuepäji o'ca'a trompeta ppötta'anä o'ca toi'önä ttö̧ja̧ huopinätö̧: ¡Ru̧hua̧ Salomónmä recuo huȩä̧cua̧! \v 40 Ja̧u̧nu̧ o'comenä o'ca toi'önä ja̧u̧tä̧ o'ca'anä 'chä̧nö̧, märäna̧ ppö'ö kä̧nö̧ ra̧'i̧nä̧tö̧, ja̧hua̧nö̧ jȩpö̧ rö̧ä̧nä̧ eseu huotta'attö rȩjȩ'i̧nä̧ ttö̧ȩpi̧na̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 41 O'ca toi'önä ttucuäji o'ca'a Adonías'inä ä̧tȩpä̧u̧'i̧nä̧ ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧. Ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ Joabmä trompeta pä̧i̧cu̧nä̧ rä̧mi̧pö̧nä̧ ppöttä'a ä̧ju̧cu̧ pä'inö: ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö huotta'a jä̧ttö̧ ötahuiyä ttö̧ja̧ pä̧i̧cu̧nä rä̧mi̧pö̧nä̧mä̧? \v 42 Ja̧u̧ ji̧nä̧ ucuocu ö̧ja̧'a̧nä̧ , Diosttö'inä ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'co päte'ö adicuä i̧sa̧ Abiatar i̧tti̧ Jonatán ichi'inö. Adonías päinäcu̧: "do'ächi'i, ucutä ja̧'a̧ jueö adihuä huȩnȩ i'cächömä."
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 43 Jonatamä adätö pä'inö Adoníarö: ujutu tu̧ru̧hua̧ Davidmä täcö ru̧hua̧ päi'önä ku̧nä̧ji̧ Salomónrö̧tä̧. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ru̧hua̧mä̧ hue'äji ja̧u̧cu̧ tti̧'cha̧ pä'ö \v 44 Diosttö'inä̧ ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'co päte'ö adicuä i̧sa̧ Sadocrö'inä̧, Dios päji huȩnȩ jiäcuähuä'i̧sa̧ Natanrö̧'i̧nä̧, Joíada i̧tti̧ Benaíarö̧'i̧nä̧, juhua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ Cereteos pä'ähuotöttö'i̧nä̧, Peleteos pä'ähuotöttö'i̧nä̧, jahuätötä ja̧'a̧ ru̧hua̧ aji mula isajunä̧ cä'epö huȩnä̧jä̧tö̧mä̧. Diosttö'i̧nä̧ ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'co päte'ö adicuä'i̧sa̧ \v 45 Sadoc'i̧nä̧, Dios päji huȩnȩ jiäcuähuä'i̧sa̧ Natan'i̧nä Gihon idäyä jäyättö a̧dȩja da'epö ru̧hua̧ päi'önä ttu̧ju̧nä̧cu̧, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ juhuoröttömä esehuäyotötä ichäjätö, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ötahuiyämä rö̧ä̧nä̧ ttö̧ȩpa̧ja̧'a̧. Pi̧yȩtä̧ ja̧'a̧ ötahuiyä ttö̧ja̧ pä̧i̧cu̧nä̧ rä̧mi̧pö̧nä̧ huotta'a cuä̧ju̧cuä̧tu̧cu̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 46 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Salomonmä̧ täcö pä̧mä̧dä̧ji̧ ruhuo dȩä̧cä̧nä̧. \v 47 Jahuätö ru̧hua̧ u̧mu̧huäyotö'inä̧ ru̧hua̧ Davidrö 'chä̧nö̧ pä'ätö: Salomon i̧mi̧nä̧ Diostä adiunä jȩä̧cua̧ ucu cui̧mi̧ttö̧'i̧nä̧ yabonä̧nö̧, juhua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ uruhuomä̧ ucuttu'i̧nä̧ yabonä̧nö̧ rö̧ä̧nä̧ jȩi̧yä̧cua̧. Ja̧u̧ ru̧hua̧mä̧ esehuäji ä̧'ä̧ppä̧nä̧ pä̧nö̧. \v 48 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ru̧hua̧mä̧ pa̧'a̧nö̧ pä'äji: Chu̧ru̧hua̧ adihuä i̧sa̧, Israel ttö̧ja̧ ttö̧ä̧nä̧hua̧ Diosmä̧, jitä pi̧yȩ mo̧ro̧ iyäjäcusä chö'ärenä tochönä ruhuo dȩäcänä chö̧'ä̧'i̧jo̧mȩ pä̧mä̧dö̧rö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 49 O'ca toi'önä Adonías ä̧tȩpä̧jä̧u̧mä̧ ja̧u̧ huȩnȩ ä̧ju̧cu̧ ye'ecui'ö ya̧cu̧ pö̧nä̧ dö'ecuächinä̧tö̧. \v 50 ja̧'a̧ Adoníasmä̧ Salomonrö̧ ye'ecui'ö ä̧rä̧mi̧'ö̧ tö'ipächö i̧sa̧rö ku'icu iyähuome ka̧cu̧ o̧na̧nä̧ 'chu'ädi'inö̧. \v 51 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Salomonrö̧ ji'äu pä'inä̧tö̧: "topi, Adoníasmä̧ ru̧hua̧ Salomonrö̧ ye'ecui'ö roomȩ i̧sa̧rö̧ ku'icu iyähuome ka̧cu̧ o̧na̧nä̧ 'chu̧huä̧rä̧nö̧ kä̧nö̧ pa̧'a̧nö̧ pä'ö: ru̧hua̧ Salomon pi̧yȩ mo̧ro̧tä̧ jiähuattö pä'ösä ttö u̧mö̧huya̧ hua̧rö̧ curodänä cuä'ö'icu juiyäcua'a ja̧ pä'ö."
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 52 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Salomónmä pä'inö: ja̧u̧mä̧ adihuä i̧sa̧ jö̧ttö̧mä̧, yoite uhuocoi'i̧nä̧ moä̧chi̧yä̧cua̧'a̧ rȩjȩra̧'a̧mä̧, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ja̧u̧nä̧ surojö ka̧cu̧ttu̧mä̧ 'corupäi'ä̧cua̧. \v 53 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ru̧hua̧ Salomónmä̧ u̧mä̧tö̧rö̧ hue'inö i̧sa̧rö̧ ku'icu iyähuomȩttö̧ tti'cächarö pä'ö, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ja̧u̧mä̧ ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩ ichö ihue'quiyunä kä̧mä̧dö̧ ucuotö jȩpi̧nö̧. Ru̧hua̧ Salomón päinäcu̧: "Cuojusodera̧'a̧tä̧ täi."
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 1
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\c 2 \v 1 David 'corujuhuächä̧cuä̧ mo̧ro̧ tö'cöhuächi'a'a, i̧tti̧ Salomónrö̧ huopo'ö, pä'inö: \v 2 "Täcö jeruhua'ara'a 'corupä'i'ösä, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ cujuruhua. \v 3 Dios hueinö̧mä̧ jȩpi̧, cui̧'chö̧ jö̧ a̧'u̧cuä̧, juhua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ jȩpi̧ adiunä jȩtta̧ pä'ö hue'ö u̧ju̧ni̧nö̧'i̧nä̧, ji'äu u̧ju̧ni̧nö̧'i̧nä̧, Moises öäre hueähuä huȩnȩ huȩyu̧cui̧'i̧nö̧ta̧'a̧nö̧ jȩpi̧, ja̧hua̧nö̧ jȩcu'uttu̧mä̧ cui̧'cho̧ jö̧ o̧dü̧nä̧ttö̧ adiunä cu̧jä̧cua̧jä̧. \v 4 ttörö ucuocu päinö ji̧nö̧ pätecuächäcua'a, pa̧'a̧nö̧ päinömä: Ucu cui̧tti̧mö̧ ttö huedäji o'ca juiyönä tta̧mi̧so'quittö'i̧nä̧, tta̧'cua̧rö̧ttö̧'i̧nä̧ adiunä̧ jȩpö̧ ttö̧jö̧ttö̧mä̧, ya̧tȩ'i̧nä̧ toiyäcua'a ucu cuo'comȩnä̧ Israel ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ i̧dȩä̧cä̧nä̧ ö̧'ä̧mä̧dä̧cua̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 5 Ucumä huo̧ja̧jä̧ täcö Sarbia i̧tti̧ Joab ttörö jȩi̧nö̧mä̧, Israel ttö̧ja̧ttö̧ curä rohuäcuähuä ttö̧ja̧ tturuhuotörö ta̧ju̧ru̧ cuä'äu icuinö, Ner i̧tti̧ Abnerrö'i̧nä̧, juhua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ Jeter i̧tti̧ Amasarö'i̧nä̧. Curä juiyönä kä̧cuä̧huä̧ pä̧nä̧, curä rohuäcuähuä ttöja̧ ttucuoja riähuächönä jȩpi̧nö̧. \v 6 ja̧'a̧nä̧ ja̧uru̧mä̧ ucutä cu̧huo̧ju̧nä̧ jȩcu̧'a̧rö̧ja̧, bö̧o̧'i̧sa̧ ju'ächö kä̧nö̧ huȩnȩ juiyönä 'corujuhuächa̧'anä ja̧'a̧tä̧ tocu'ärö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 7 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ galaadita ttö̧ja̧ttö̧ Barzilai i̧tti̧mö̧ttö̧mä̧ eseu kä̧nö̧ cu̧cuä̧ cucuomȩttö̧ ttucua pä'ö docuhuädatöja, jahuätötä ji̧na̧'a̧ ttörö ppä'ädinä̧tö̧mä̧ cuböo Absalónttö̧ dajahuächö tödipächomȩnä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 16 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ji̧yȩtȩ jädepa pä'ösä ucuru, cuäppo̧tä̧rä̧ttö̧."Betsabé päjinäcu: Ucuocui." \v 17 Ja̧u̧ pä'inö:" Ucuotönö pädäcuajä, ru̧hua̧ Salomónrö̧ cucuocuaja pä'ö, Abisag sunamita ttö̧ja̧'isajuru iyattö pä'ö chirecua päi'önä, ucurumä ä̧ppo̧tä̧ri̧yä̧cua ja̧u̧mä̧." \v 18 Betsabé päjinäcu: Adihua'a, ja̧hua̧nö̧ jö̧ttö̧mä̧ chucuocuäjäcuajusä ru̧hua̧rö̧."
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 19 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Betsabémä ru̧hua̧ Salomónrö ucuocu 'chi̧nä̧ju̧ Adonías hueäji'anö. Ru̧hua̧mä̧ ä̧rä̧mi̧'ö̧ ihue'quiyunä kä̧mä̧dö̧ ucuotö jȩpi̧nö̧ ja̧ju̧ru̧, ja̧hua̧nö̧ jȩpä̧ji̧'ca̧ ppa'ä̧chi̧'ö̧ i̧dȩä̧cä̧nä̧ pä̧mä̧dö̧ ko̧ro̧cä̧ dȩä̧cä̧ tti'cächipa pä'ö hue'inö ja̧ju̧ ki̧'ä̧mä̧da̧ pä'ö, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ jahuäju'inä̧ ippeye u̧huo̧jua̧'a̧nä̧ ja̧'a̧nä̧ pä̧mä̧di̧nä̧ju̧. \v 20 Jahuäju pä'inä̧ju̧: "Ji̧yȩtȩ a̧'u̧cu̧nä̧ ucuotönö jädepäcujä, cuä̧ppo̧tä̧rä̧ttö̧." Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ru̧hua̧ ädätinö jahuäjuru: "Jä'epi, cha̧mö̧nä̧ cha̧ju̧, chä̧ppo̧tä̧ri̧yä̧cua̧ju̧jä̧." \v 21 Jahuäju pä'inä̧ju̧:"Abisag sunamita ttö̧ja̧ isajuru iyi cuböo Adonías irecua päi'önä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 30 Benaías Dios ö̧jodera'a̧ do'ächi'ö pä'inö Joabrö:" Ru̧hua̧mä̧ hueäjäcujä poröttö räcuopächa pä'ö. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Joab ädätinö: Rä'opächocösä, huä̧i̧nä̧ porötä hua'ö chi̧cuä̧cua̧sä̧ jö̧nä̧. Ja̧hua̧nö̧ päiyäcu Benaíasmä ppa̧'ä̧chö̧ ru̧hua̧rö̧ ji'ähuinö Joab ädätö päji huȩnȩ. \v 31 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ru̧hua̧mä̧ pä'inö:" Chutä päji ta̧'a̧nötä̧ jȩpi̧rö̧, cuä'ö'icu 'turu cuicuaröja pä'ö hue'inö. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ja̧u̧nä̧tä̧ micuähuächönä jȩpö̧ icuähuäcua'a ttöttö'i̧nä̧, chä'o ojusodettö'i̧nä̧, jerupätö ttucuoja huerächi'önä Joab jȩi̧nö̧ ji̧nö̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 32 Diosmä jȩä̧cua̧ ttucuoja ji̧no̧yamä u päi'önä hua̧rö̧tä̧ ppa̧huä̧chö̧nä̧, chutä cuä'ö icuina'attö u̧mä̧tö̧ ta̧ju̧ru̧ chutättö'i̧nä̧ abonänö huȩnȩ jui'ätö adihuä ttö̧ja̧rö̧, jahuätörömä cuä'ö icuinö chä'o David'i̧nä̧ ieruhuomenä̧tä̧, jahuätö cuä'ö icuinä̧u̧mä̧ pitö ji̧na̧'a̧: Abnermä Ner i̧tti̧ ji̧na̧'a̧, ja̧u̧mä̧ Israel ttö̧ja̧ttö̧ cuorä rohuäcuähuä ttö̧ja̧rö̧ hueähuä i̧sa̧ ji̧na̧'a̧, jua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ ka̧ra̧mä̧ Amasa Jeter i̧tti̧ ji̧na̧'a̧, ja̧u̧'i̧nä̧ Judá ttö̧ja̧ttö̧ cuorä rohuäcuähuä ttö̧ja̧rö̧ hueähuä i̧sa̧ jue'i̧pa̧ ji̧na̧'a̧. \v 33 Jahuätö ttucuoja Joabttö kä̧mä̧dö̧ ahuaruhuä'cotöra̧'a̧ päi'önä 'cuäopönä̧tä̧ 'chä̧cua̧'a̧ ja̧hua̧nö̧tä̧. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Davidttö kä̧mä̧dö̧ ahuaruhuä'cotöttö'i̧nä̧, ojusodettö'i̧nä̧, ruhuo deäcättö'i̧nä̧ tu̧ru̧hua̧ttö̧ eseu kä̧cuä̧huä̧mä̧ 'cuäopönätä kä̧cua̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 34 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Joiada i̧tti̧ Benaíamä̧ 'chä̧nö̧ cuä'ö icuinö Joabrö. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ chutä i̧rȩjä̧ttö̧ de'a jui̧yä̧jä̧nä̧ 'turu icuinäcu̧. \v 35 ja̧'a̧ttö̧ ru̧hua̧mä̧ ku̧ni̧nö̧ Joiada i̧tti̧ Benaíarö̧ cuorä rohuäcuähuä ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ päi'önä Joab ö̧jä̧'i̧jo̧mȩ, jua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ Diosttö'i̧nä̧, ttö̧ja̧ttö̧'i̧nä̧ kä'co päte'ö adicuä'i̧sa̧ päi'önä ku̧ni̧nö̧ Sadocrö Abiatar ö̧jä̧'i̧jo̧mȩ.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 36 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a ru̧hua̧mä̧ Simeirö̧ jittähuaja pä'ö huȩä̧ji̧'ca̧, pä'inö:" Jerusalén nä̧tä̧ cuojusode aditi, kara'acu'i̧nä̧ cui̧'cho̧ca̧'a̧tä̧ ju̧huȩnȩtä̧ cu̧ja̧. \v 37 Cedrónnä̧ 'cuä'opö räcuopö mo̧ro̧mä̧ koro'i̧nä̧ jö̧ juiya'anä 'corupäcui'äcua̧jä̧, cu isäyuttumä cucuojatä huerächi'äcua'a." \v 38 Simei ädätö pä'inö ru̧hua̧rö̧:" Päcumä adihua'a. Iso päi'önä chu̧ru̧hua̧ päcuta'anötä̧ jȩchä̧cua̧sä̧." Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Simeimä̧ Jerusalén nä̧ recuo mo̧ro̧ ki̧nö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 39 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ huäbodäcuä a̧'ȩ päi'omȩnä̧ Simei umuhuäyotö ta̧ju̧ tö'ipächinätö Gat ötahuiyära̧'a̧, ju̧huȩnȩmä̧ Maaca i̧tti̧ Aquís ru̧hua̧ päi'önä hueome ji̧na̧'a̧. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Simeirö ji'äu pä'inätö:" Ucu cumuhuäyotömä̧ Gat ötahuiyära̧'a̧ ka̧cua̧tö̧. \v 40 Ja̧hua̧nö̧ ä̧ju̧cu̧ yotäcu ä̧rä̧mi̧'ö̧ äji mörö̧nä huä̧cuä̧huäcä cä'epö huä̧no̧po̧'ö̧ 'chi̧nö̧ Aquís hueomȩ Gat ötahuiyära̧'a̧ umöhuäyotörö o'ö. Juhua'attö pä'äji ta'anö tto'ca'acu ppa̧huä̧di̧nä̧u̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 41 Salomónrö̧ ji'ähuinä̧tö̧ Simei Jerusalénttö̧ rä'opö Gat ötahuiyära̧'a̧ i'chä̧ji'i̧nä̧ ppa̧huä̧chä̧ji̧'i̧nä̧. \v 42 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ru̧hua̧mä̧ Simei i̧'cha̧ pä'ö huopäji̧'ca̧ pä'inö: ¿Iso päi'önä pähuä chu̧ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩttö̧ pä'ocö̧ pinösä tä̧ji̧ pa̧'a̧nö̧: Iso päi'önä kara'acu cui̧'cha̧ pä'ö poröttö räcuopö mo̧ro̧mä̧ hua'ö cui̧cuä̧cua̧jä̧ jönä̧mä̧. Ucumä pä'inöjä̧ päcumä̧ adihua'a, jȩchä̧cua̧sä̧ jö̧nä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 43 ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö iso päi'önä pähuä chu̧ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩttö̧ päcuhuinö'i̧nä̧, ttö huedinö'i̧nä̧ jȩcu'oca̧'a̧ jä̧ttö̧. \v 44 Juhua'a yabocutä ru̧hua̧ pä'inö Simeirö̧:" Ucumä o'ca juiyönä cua̧mi̧so'quittö a̧mo̧cuädö chä'o Davidrö jäyä jȩcu̧'i̧nö̧mä̧ huo̧ja̧jä̧. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ chu̧ru̧hua̧tä̧ suronä jȩcu̧'inö̧ ppa̧huä̧dä̧cua̧ ucuru.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 45 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ru̧hua̧ Salomónmä adiunä pä'ö ku̧nähua̧ jä̧cua̧, jua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ David ruhuo hueinö ji̧nö̧mä̧ 'cuäopönä̧tä̧ kä̧cua̧'a̧ adiutä Dios ä'ca jo̧mȩttö̧mä̧." \v 46 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ru̧hua̧mä̧ Jioada i̧tti̧ Benaíasrö̧ hue'inö cuä'ö icuiyarö pä'ö, ja̧hua̧nö̧ hueäcu curä'chunä ta'ö cuä'ö icuinö Simeirö̧. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Salomón ruhuo hueömä adiunä̧tä̧ hue'ö ki̧nö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 2
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\c 3 \v 1 Salomón Egipto ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ Faraóncu huȩnȩ juiyönä kä̧cuä̧huä̧ jä'ecuinö ji̧na̧'a̧, ja̧hua̧nö̧ jȩpö̧ Faraón ittijuru irecua päi'önä ȩmi̧nö̧, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ David öäre ötahuiyära̧'a̧ i'cächinä̧cua̧, ja̧u̧nu̧tä̧ pä̧nä̧ cä'ädinö chutä ojusode aditinö̧'i̧nä̧, Dios ö̧jo̧de aditinö̧'i̧nä̧, Jerusalén ötahuiyä tto̧ȩpä̧rä'ca'i̧nä̧. \v 2 Pä'äjimä ji̧nä̧ isode Dios ö̧jo̧de adicuoca'attö o'ca toi'önä ötahuiyä ttö̧ja̧mä̧ ji̧nä̧'isocu ucuo isomȩ pättomȩ 'chä̧nö̧ i̧sa̧rö̧ cuä'ö'icu, ku'icu iyähuä jȩpä̧'i̧jä̧tö̧ ji̧na̧'a̧. \v 3 Juhua'a yabocutä Salomónmä̧ Diosrö repe'ö jä'o David hueipinönä̧tä̧ 'chi̧nö̧, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ji̧na̧ isocu icuo isome pättome 'chä̧nö̧ i̧sa̧rö̧ cuä'ö'icu adiu a̧mȩu̧ juäicu huihuatö ku'icu iyä'chinö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 4 Ru̧hua̧mä̧ Gabaónra̧'a̧ 'chä̧nö̧ i̧sa̧rö̧ ku'icu iyinö, ihueye ju̧ä̧nȩtä̧ ji̧na̧'a̧ ucuo isome pättinomȩmä̧. Salomón milnö̧ jo̧mȩnä̧ i̧sa̧rö̧ ku'icu iyähuä jȩpi̧nö̧ juhuorö. \v 5 Diosmä̧ Gabaónttö̧ 'cuoti̧nä̧ i̧jȩcuä̧chö̧ Salomónrö̧ pa̧'a̧nö̧ pä'inö:" Ucuru pä̧huä̧rö̧jö̧mä̧ jä'epi, chiyacu".
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 6 Ja̧hua̧nö̧ päcu Salomón pä'inö: Ttö chä'o ucu cumöhuä̧ya̧ Davidrö rö̧ä̧nä̧tä̧ re topö ppä'ädinö̧jä, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ja̧u̧mä̧ iso päi'önä̧ ucurutä ucuo te'äu ki̧nö̧ cuä'ca jo̧mȩttö̧mä̧, jueönä jäcuähuättö̧'i̧nä̧, jua'a jö̧ ta'anö̧ a̧mi̧so'quittö jueönä ki̧nö̧ ucutäcu. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ucutä 'quȩ'ȩpö̧ ȩmö̧ ku̧ni̧nö̧jä̧ pi̧yȩ ucuttu re toäcuähuä, i̧tti̧rö̧ cuiyinö chutä uruhuo i̧dȩä̧cä̧nä̧ ö̧'ä̧mä̧di̧ya̧cu pä'ö jitä pi̧yȩ mo̧ro̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 7 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧, chu̧ru̧hua̧ Dios jitämä ttö cu̧mu̧huä̧ya̧rö̧ chä'o David ru̧hua̧ ö̧jä̧'i̧jo̧mȩ ku̧nä̧ji̧jä̧ ru̧hua̧ chö̧ja̧ pä'ö, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ttömä mö̧ä̧ya̧tä̧ hua̧sä̧, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ jeruhuäcusä ru̧hua̧ kä̧cuä̧huä̧mä̧. \v 8 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ucu cu̧mu̧huä̧ya̧mä̧ kö̧ cu̧mu̧huäyotö recuätö ucutä 'quȩ'ȩpö̧ cuȩmi̧nä̧u̧ ttö̧'cä̧tȩnä̧, jahuätömä pa̧ja̧tä̧cuä̧huo̧mȩ'i̧nä̧ juiyönä huotö recuätö tta'attö. \v 9 Ucu cu̧mu̧huä̧ya̧ amiso'quinä huäjunä ttu̧huȩpä̧rä̧chi̧'ö̧nä̧ jȩpi̧, ucutä cu̧mu̧huäyotörö adiunä'i̧nä̧ suronä'i̧nä̧ päda pä'ö. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧, ¿Di jä̧ttö̧ pi̧yȩ cuiäre ötahuiyä bäreu hueö'anö hua̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 10 10 Diosmä Salomón jäepäji eseunu topinö̧. \v 11 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Dios pä'inö: "Tta̧'a̧nö̧ pä'ö jäcuepäjättö pi̧yȩmä̧, jä'epocö päjijä recuo mo̧ro̧ kä̧cuä̧huä̧'i̧nä̧, järe rö̧ä̧nä̧ ku̧nä̧rä̧cuä̧huä̧'i̧nä̧, cuabo'iyotö tta̧'cua̧rö̧'i̧nä̧, ja̧hua̧nö̧ joca̧'a̧ jä'epäjijä huo̧juȩcu̧nä̧ amocuädäcuähuätä, \v 12 topi, o'ca juiyönä jäcuepäjimä jȩchä̧cua̧sä̧. Iso päi'önä cuamiso'quittömä huo̧juȩcu̧nä̧ amocuädö ttu̧huȩpä̧rä̧chi̧'ä̧cuä̧huä̧ chi̧yä̧cua̧jä̧, ucu cu̧jä̧cua̧'a̧ ä'canä ya̧tȩ'i̧nä̧ u̧ju̧nä̧ro̧cö̧ ji̧nö̧, juhua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ ucu cuo'ca'anä ya̧tȩ'i̧nä̧ u̧ju̧nä̧ri̧yä̧cua̧ ja̧umä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 13 Koro jäcuepocö jä̧ji̧'i̧nä̧ chi̧yä̧cujä̧, järe ruhuo, juhua'amä ucutä cucuo päi'önä ja̧'a̧, juhua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ ucu huecu mo̧ro̧ttö̧ kä̧mä̧dö̧ korotö ruhuotöttömä ya̧tȩ'i̧nä̧ toäcua'a ucu'anö hua̧mä̧. \v 14 Cuä'o David jȩpö̧ ö̧ji̧nö̧'a̧nö̧ ttö huedönätä cu̧jö̧ttö̧mä̧, juhua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ chiäre hueähuä huȩnȩnä̧'i̧nä̧ jȩpö̧ cu̧ju̧ttu̧mä̧, recuo mo̧ro̧ cu̧ju̧nä̧ jȩchä̧cua̧jä̧".
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 15 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Salomón ö'orächi'omȩnä̧ ttu'ȩpä̧rä̧chi̧'i̧nö̧ 'cuo̧ti̧nä̧ ja̧'a̧ pä'ö. Juhuorö Jerusalénra̧'a̧ ppa̧'ä̧chö̧ Dios hueähuä huȩnȩ iyinö ȩco̧ca̧ po̧mȩ 'chä̧hui̧'i̧nö̧. Juhuorö ä'cattö i̧sa̧rö̧ cuä'ö'icu huȩnȩ juiyönä kä̧cuä̧huä̧ iyinö, ja̧hua̧nö̧ jȩpö̧ cä'ädö o'ca toi'önä u̧mu̧huäyotöcu pä'cäri'i̧nä̧ jȩpi̧nö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 16 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a ta̧ju̧ nä̧tö̧ ttidepä iyä'chäcuähuä ttö̧ja̧ ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩ ichö ka̧cuä̧mi̧nä̧tö̧. \v 17 Jahuätöttö yajute pä'inä̧ju̧:"Chu̧ru̧hua̧, ttö'i̧nä paju isaju'i̧nä̧ ji̧nä̧ yodetenä̧tä̧ ka̧cuä̧tö̧jä̧, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ jahuäjucu tö̧jo̧mȩttö̧ ttömä uhuäbecuäjäjusä chi̧tti̧rö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 18 Chuhuäbecuaja'attö huäbodäcuä mo̧ro̧ päi'omȩnä̧ jahuäju'i̧nä̧ ki̧tti̧rö̧ uhuäbecuäjäju. Korotö'i̧nä̧ toönä̧tä̧ ujututä ka̧cuä̧jä̧tö̧jä̧ isodenä̧mä̧. \v 19 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ji̧yȩtȩ yodo yajuja ki̧tti̧ 'corupäi'äjiyäcua, yajutä u̧huä̧mȩnä̧ huä̧mä̧dö̧ kicuäcu. \v 20 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ yodo kä'co porächi'ö chi̧tti̧rö̧ chippeyenä pö̧rö̧ ȩmi̧pö̧ yajutä kippeyenä rutäu, ttö chippeyenä rutäjäju yajutä ki̧tti̧ 'corupä'i'äjirötä ttömä chä̧'ä̧ra̧'a̧nä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 21 Mo̧ro̧jä'canä chi̧tti̧rö̧ ahuate chiya pä'ö chö'orächi'omenä hua'ö icuäjirö topäjäjusä. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ mo̧ro̧ päi'a'a adiunä tochomȩnä̧ chuhuäbecuäjäcu chi̧tti̧ päjimä̧cö̧ ja̧'a̧. \v 22 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ karaju isaju pä'inä̧ju̧:" Ja̧hua̧nö̧mä̧cö̧, a̧'cua̧rö̧mä̧ ttö chi̧tti̧, hua'ö icuäjitä ja̧'a̧ ucu cui̧tti̧mä̧ jö̧nä̧." Ja̧hua̧nö̧ päjäcua ä̧cuomȩnä̧ isaju päjäju pä'inä̧ju̧: Ja̧hua̧nö̧mä̧cö̧, ucu cui̧tti̧ ja̧'a̧ 'corupä'i'äjimä, a̧'cua̧rö̧mä̧ ttö chi̧tti̧ jö̧nä̧. Jahuätö nä̧tö̧mä̧ ja̧hua̧nö̧ pä'ä'chäcuähuinä̧tö̧ ru̧hua̧ ä'ca jo̧mȩttö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 23 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ ru̧hua̧ pä'inö: Ucututtu yajutemä̧ pä'äju: pide a̧'cua̧rö̧tä̧ ja̧'a̧ ttö chi̧tti̧mä̧, ucu cui̧tti̧mä̧ 'corupä'i'äji jö̧nä̧, juhua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ karaju pä'äju:Ja̧hua̧nö̧mä̧cö̧, ucu cui̧tti̧ ja̧'a̧ 'corupä'i'äjimä, ttö chi̧tti̧ ja̧'a̧ a̧'cua̧rö̧mä̧ jö̧nä̧. \v 24 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ru̧hua̧ pä'inö: "Curächu 'cächipätucui". Ja̧'hua̧nö̧ päu curä'chu 'cächö iyinätö̧ ru̧hua̧rö̧. \v 25 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ru̧hua̧ pä'inö: ji̧'qui̧chä̧hua̧ a̧'cua̧rö̧rö̧mä̧ kä'canä nä'epätucui, ja̧'hua̧ta̧nö̧ päcuäda'a pajuru ichätucui, ju'hua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ päcuäda'a karajuru jö̧nä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 26 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ji̧'qui̧cha̧hua̧ a̧'cua̧rö̧ ja̧ju̧mä̧ ki̧tti̧rö̧ kamiso'quittö rö̧ä̧nä̧tä̧ ka̧'cua̧ juiyachi'äcua ru̧hua̧rö̧ ucuocu pä'inäju̧: "Chu̧ru̧hua̧, ja̧u̧ ji̧'qui̧cha̧hua̧ a̧'cua̧rö̧rö̧mä̧ jahuäjurutä iyi, koro'inä joca'anämä cuä'ö cuicuärö. \v 27 Ja̧'hua̧nö̧ päjiyäcua karaju pä'inä̧ju̧: "Ja̧u̧mä̧ ttö'inä chi̧tti̧mä̧cö̧ jä̧cua̧'a̧, ucu'inä cuittimäcö jä̧cua̧'a̧, huä'inä̧ na'epä̧tu̧cui̧rö̧. Ja̧hua̧nö̧ päjiyäcu ru̧hua̧mä̧ ädätö pä'inö: "Cuä'ömä cuicuätucuä, ja̧u̧ ji̧'qui̧cha̧hua̧ a̧'cua̧rö̧mä̧ acuomenäji̧ isajurutä iyätucui. Jahuäjutä ja̧'a̧ ji̧nä̧'iso päi'önä jajumä". \v 28 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ o'ca toi'önä Israel ttö̧ja̧mä̧ ru̧hua̧ jueönä jȩpö̧ iyäji ttä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, rö̧ä̧nä̧ ye'ecuinätö̧ ru̧hua̧rö̧, iso päi'önä Diosttö huo̧juä̧huä̧'i̧nä̧, jueönä pähuä'inä ja̧u̧nä̧tä̧ ka̧'a̧ totta'attö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 3
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\c 5 \v 1 Tiro ru̧hua̧ Hiram hue'inö u̧mu̧huäyotörö Salomónmä̧ ru̧hua̧ päi'önä cä'epö ttu̧huä̧nä̧cu̧ pä'ö ä̧ju̧cuo̧mȩnä̧ jä'o hueinö o'come pä'ö ä̧ju̧cuo̧mȩnä̧; Hiram'mä̧ 'cuäopönä̧tä̧ esecu ki̧nö̧ ji̧na̧'a̧ David'cu. \v 2 Salomón i̧huȩnȩ hue'inö Hiramrö pa̧'a̧nö̧ pä'ö: \v 3 Ucumä huo̧jua̧jä̧ chä'o David isode Dios i̧mi̧nä̧ aditö juiyönä ji̧nä̧cu̧, curätä jä̧'cha̧'a̧ttö̧, ja̧hu̧anö̧ ja̧'a̧nä̧ abo'iyotörömä iyipococu pinö ö̧jä̧pö̧ dea'atä ttö̧jö̧nä̧ jȩi̧nä̧cu̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 4 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ chö̧ä̧nä̧hua̧ Diostä eseunu kä̧cuä̧huä̧ iyäjäcusä; koro'i̧nä̧ yecuäcuähuä juiyönä, chabo'iyotö'i̧nä̧ toönä chö̧jö̧nä̧. \v 5 Ttötä aditösä Dios i̧mi̧nä̧ isode 'quiyode, chö̧ä̧nä̧hua̧ Dios päinö ta̧'a̧nö̧ chä'o David'rö pa̧'a̧nö̧ jö̧nä̧: Ucu cui̧tti̧ ruhuo ucu huecuhuä'ijome huea pä'ö chu̧ju̧nä̧cu̧tä̧ a̧di̧tä̧cua̧ isode röode ttö chi̧mi̧nä̧ pä'inö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 6 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ jitämä hue'i, Livano rȩjȩttö̧ cedros dauhuiyä ttö̧'co̧rä̧hua̧ pä'ö; Ttö chumuhuäyotö'i̧nä̧ ucu cu̧mu̧huäyotö'i̧nä̧ jö̧nä̧. Ttötä ttaditö jö̧ micuä chi̧mi̧tä̧cua̧sä̧ jahuätörö. Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ucumä huo̧jua̧jä̧ ujututtumä toa'a dauhuiyä 'co̧rä̧cuä̧huä̧ ttö̧ja̧mä̧ Sidonios ttö̧ja̧ jö̧'a̧nö̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 7 Hi̧ra̧m Salomón i̧huȩnȩ ä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, rö̧ä̧nä̧ esehuächi'ö pa̧'a̧nö̧ pä'inö:"Diostä ppä'ädö iyö pi̧yȩ mo̧ro̧, David i̧tti̧rö̧ huo̧juȩcu̧nä̧ amocuädö ötahuiyä bäreu jähuä huea pä'ö." \v 8 Hiram i̧huȩnȩ hue'ö Salomónrö pa̧'a̧nö̧ pä'inö:"ä̧ju̧cuä̧ji̧sä̧ cui̧huȩnȩ huecuhuäjimä, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ o'ca juiyönä jäcuepäjimä jȩchä̧cua̧sä̧ cedros dauhuiyättö'i̧nä̧, ciprés dauhuiyättö'i̧nä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 9 Ttö chu̧mu̧huäyotötä ttȩpä̧cuo̧tö̧ Lívanottö aje rö̧oto jobö, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ huoibänä huȩdä̧cua̧sä̧ ucutä päcuhuome jobö, juhuorötä chi̧yi̧pä̧cua̧jä̧, juhua'a yabo cuȩpa̧ pä'ö; Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ji̧yȩtȩtä̧ jädepäcujä cuäcuähuä cuiyiyattö pä'ö chahuaruhuärö"
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 10 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Hiram'mä iyinädo Salomónrö cedros dauhuiyä'i̧nä̧, ciprés dauhuiyä'i̧nä̧ ihueye ja̧u̧ru̧ pä̧huä̧rö̧ji̧nö̧'a̧nö̧. \v 11 Salomón iyinödo Hiram'rö veinte mil trigo jo̧mȩnä̧ ahuaruhuä ttu̧cuä̧ pai'önä, juhua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ veintenö a̧dȩ acu oba'i̧nä̧; Pi̧yȩmä̧ a̧'ȩ jö̧ a̧'u̧cuä̧ iyinö Salomón'mä Hiram'rö. \v 12 Uru̧hua̧ Diostä päinö'a̧nö̧ huo̧juȩcu̧nä̧ a̧mo̧cuädäcuähuä iyinödo Salomón'rö. Eseäcuähuätä ki̧na̧'a̧ Salomón'cu, Hiram'cu jo̧nä̧, ihueye jitötä pättähuinöta̧'a̧nö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 13 Ru̧hua̧ Salomón ca̧ca̧tö̧ hue'inö Israel ttö̧ja̧ttö̧ adicuä ttö̧ja̧rö̧. Jahuätö adicuä ttö̧ja̧mä̧ treinta mil'nö jo̧mȩnä̧ u̧mä̧tö̧ ji̧na̧'a̧. \v 14 Ja̧u̧mä̧ hue'inö Lívano rȩjȩra̧'a̧ diez mil'nö huotörö kä̧hua̧ jö̧ a̧'u̧cuä̧, korotö tti̧'cha̧'a̧nä̧, korotö tticha'anä jö̧nä̧. Ya̧tȩ kä̧hua̧ Lívano'ra̧'a̧ ttö̧ja̧'a̧, juhua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ ta̧ju̧ kä̧hua̧tö̧ jo̧mȩmä̧ ttoju'isodera̧'a̧ ttö̧ja̧'a̧ jö̧nä̧. Adoniram ji̧na̧'a̧ jahuätö adicuä ttö̧ja̧rö̧ to̧ä̧rä̧cuä̧huä̧ i̧sa̧ pinömä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 15 Salomón ku̧nä̧ri̧nö̧ umuhuäyotö sesenta mil'nö huotörö boecuä ttö̧ja̧rö̧, juhua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ ochenta mil'nö huotörö dauhuiyä 'co̧rä̧cuä̧huä̧ ttö̧ja̧rö̧. \v 16 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Salomón u̧mu̧huäyotö jue'ipotömä ji̧na̧'a̧ tres mil tresciento'nö huotö, jahuätömä ja̧u̧ hueötä adicuä ttö̧ja̧ ji̧na̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 17 Ruhua̧mä̧ tti'cächa pä'ö hue'inö inähuiyä bäreu'i̧nä̧, i̧nä̧ o'qui adiu juäi'i̧nä̧, juhua'amä isode röode dea'anä yi̧ȩcuä̧rö̧nä̧ ttu̧ju̧nä̧cua̧'a̧ pä'ö ji̧na̧'a̧. \v 18 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Salomón u̧mu̧huäyotö isode adicuä ttö̧ja̧'i̧nä̧, Hiram u̧mu̧huäyotö adicuä ttö̧ja̧'i̧nä̧, juhua'a jö̧ ta̧'a̧nö̧ Gebalitas ttö̧ja̧'i̧nä̧ jo̧mȩnö̧ jȩpö̧ ku̧ni̧nä̧tö̧ dauhuiyä'i̧nä̧, inähuiyä'i̧nä̧ isode röode ttaditäcua'a pä'ö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 5
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 1 Tu̧ru̧hua̧ Tö̧ä̧nä̧hua̧ ojuisode aditö Salomón ö̧jä̧mä̧di̧nö̧mä̧ pa̧'a̧nö̧ ji̧na̧'a̧. Pi̧yemä̧ 'cuäopina̧'a̧ 480 a̧'ȩ jo̧mȩnä̧ recuina̧'a̧ ja̧unu̧ o'comenä Israel ötahuiyä ttö̧ja̧ Egipto rȩjȩttö̧ rättopinö̧ pänä, Salomónmä pa̧ja̧cuä̧nö̧ a̧'ȩ ruhuo hueinö pänä ji̧na̧'a̧ Israel ötahuiyänä, 'cä̧hua̧ Zif pättö pä̧nä̧ yaute a̧ȩttö̧ cä̧hua̧ttö̧ ta̧ju̧ päiomenä ji̧na̧'a̧. \v 2 uode isode ru̧hua̧ Salomón aditinodemä u̧ru̧hua̧ Ö̧ä̧nä̧hua̧ ö̧jodemä ö'otocumä ttö̧ja̧ ta̧ju̧ ja̧u̧nö̧ tu̧mu̧ ji̧mu̧tȩ koromu̧ttö̧ to'cherenö jo̧mȩnä̧ otoinode jueöcumä, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ jö'tojucumä tu̧mu̧ to̧mu̧rȩnö̧ 'cuä'o'önä tti̧jä̧pu̧ttö̧ huabo'checuänö ji̧na̧'a̧ ju'tojucumä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 3 Dios ö̧jo̧de pä̧'tȩcuä̧nö̧ ä'ähuäbä dȩa̧ ä̧cuo̧mȩnä̧ 'chä̧hui̧ö̧ cueächäcuähuomemä pa̧ja̧tä̧cuä̧hua̧'a̧ ji̧na̧'a̧ ttu̧mu̧ ji̧mu̧tȩnö̧ cueächähuomemä pa̧ja̧tä̧cuä̧hua̧'a̧ ji̧na̧'a̧ ttu̧mu̧ ji̧mu̧tȩnö̧ ja̧'a̧nä̧ huabo'checuänö o'otomä, Dios ö̧jo̧de öcähuemä, jueöcumä otoönänö ji̧no̧de pa̧ja̧cuä̧nö̧ 'cuönä koro öoto 'cä'conänö pätecuächönä ji̧na̧'a̧. \v 4 Ja̧u̧mä̧ juode isodenä ku̧ni̧nö̧ 'po̧ö̧a̧te huäose jö̧nä̧ jacuänä kä̧nö̧ toäcuähuate cähueönä aditinö u̧mi̧nä̧ ka̧cu̧ jö̧'a̧nö̧ mäcö̧ jacuänä ka̧cu̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 5 Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ aditinö isodenä tto̧ȩpä̧rä̧bi̧ to'cönänö ä̧cuo̧mȩnä̧ isode i̧so̧ca̧ rö̧ä̧ca̧'i̧nä̧ aditinö koro o̧ca̧hui̧yä̧'i̧nä̧ ppo̧'ö̧ o'ca̧ jäyänä sobucuächönä. \v 6 Juode dȩa̧dä̧ i̧sä̧jä̧ rȩjȩmä̧ todäre metro ja̧'a̧nä̧ yabocunä 'cuäönä 25 centimetro jö̧nä̧ cäcuoräcu öcähuemä, kä'co päteö i̧sä̧jä̧mä̧ todäre metro ja̧'a̧nä̧ 27 centimetro öcähuemä. Ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ huäbodäcuä metro ji̧na̧'a̧ yabocu tu̧mu̧ to̧mu̧rȩnö̧ ja̧'a̧nä̧ ttö̧jä̧pu̧ttö̧ jiutenö öcähuemä, juode isode jayänä u̧mi̧mä̧ 'co̧ö̧nä̧ hui̧ä̧dö̧ icuähuinode jäyänä räbänä yu̧ȩpä̧rä̧'cä̧nä̧ huȩnä̧rö̧ juiyönä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 7 Isodemä inähuiyä jo̧mȩnö̧ 'cuiähuättö 'ca̧tö̧ adicuinode ji̧na̧'a̧. Cuä'ö ttadita'a'inä ra̧mi̧po̧ca̧'a̧ ji̧na̧'a̧, ö̧dä̧pä̧'quȩ ttö̧'co̧rä̧hua̧'a̧'i̧nä̧ koro cuoräu'inä rä̧mi̧po̧ca̧'a̧ ji̧na̧'a̧ juode isode ttaditinö pänämä. \v 8 Dios ö̧jo̧de ka̧hua̧ mo̧ä̧cha̧'a̧cu̧mä̧ apate ki̧na̧ doächahuate dȩa̧dä̧mä̧, ja̧u̧nö̧ o'comenämä 'cha̧huä̧chä̧cuä̧huä̧cä̧'i̧nä̧ ki̧na̧ kä'copäteö ppättia pä'ö, ja̧'hua̧ta̧'nö̧ kä'co päteötö 'cha'achö 'cuä'oö huä̧bo̧jä̧cuä̧ ra̧'a̧ pättia pä'ö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 9 Ja̧hua̧nö̧'tä̧ Salomónmä aditinö Dios ö̧jo̧de jo̧mȩnö̧ yoratehuächiönä päiönä, juode isode yorätetö cä'ädonömä cedro icui'quiyuttö ku̧ni̧nö̧ ja̧hua̧ta̧nö̧ dauhuiyä odä bäreuttö'inä. \v 10 Ja̧u̧ aditinö o̧ca̧hui̧yä̧ ca̧cua̧dä̧mä̧ rȩjȩ jö̧nä̧ ku̧nä̧'chö̧ ja̧u̧ odehuiyämä Dios ö̧jo̧de jacuä'inä, ya'atenämä todäre metro ja̧'a̧nä̧ 25 centimetronö̧ ju'tocumä; juode odehuiyä yö̧ȩpä̧ri̧na̧'a̧ cedro obuhuiyättö jurunä mo̧ä̧'chö̧ juiyäcua'anö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 11 Tu̧ru̧hua̧ Ti̧ä̧nä̧hua̧ i̧huȩnȩ rȩbȩhui̧na̧'a̧do Salomonrö̧ pä'inödo: \v 12 "pode isode cuaditäjode ö'tö'cömä, ttö huedönä amucuädö cui̧chö̧tö̧mä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ surojö juiyönä jȩ'cuä̧cua̧jä̧, o'ca juiyönä ttö huedönä 'chänö, jahuätöcu, ja̧hua̧nö̧ jo̧mȩtä̧ jueö jäcua̧'a̧ cua'o Davidrö padinömä. \v 13 Ttömä chö̧jä̧cua̧sä̧ Israel ttö̧ja̧cu̧ ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ jaropiocö chä̧cua̧sä̧ jahuätörö".
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 14 Salomonmä ja̧'hua̧nö̧ jȩpu̧ aditö cä'ädinö juode isodenä. \v 15 Ja̧u̧nu̧ o'comenä ädita pä'ö cä̧mä̧di̧nö̧ juode isode räbiyä jacuänä cedro dauhuiyä odättö. Isode jacuättö cä̧mä̧dö̧ rȩjȩ jö̧nä̧ isode utora jubu cä'ädö, ja̧u̧mä̧ Cipre dau odiyättö suhuädiönä ppä'inö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 16 Ja̧u̧ aditinödo tu̧mu̧ jimutenö ja̧'a̧nä̧ koromöttö̧ pa̧ja̧cuä̧nö̧ o'che jo̧mȩnä̧ ja̧u̧nu̧ o'comenä'inä odehuiyämä rȩjȩ pä'i'önä rötinödo cedro dauhuiyättö jutoju'inä ja̧u̧ aditinö po̧ca̧ i̧so̧ca̧mä̧ suroju 'quȩcuo̧ca̧mä̧. \v 17 Yo̧ca̧tȩ jueipo̧ca̧ surojöttö 'quȩcuo̧ca̧ öotocumä ji̧na̧'a̧ ttö̧ja̧sä̧ a̧ma̧ to̧mu̧rȩ 'cuäönä ja̧'a̧nä̧ i̧jä̧pu̧ ji̧a̧tȩ 'co̧ro̧mu̧ huabo'checuänö. \v 18 Juode isode jacuä 'qui̧na̧'a̧do päcuäi cedrotä, cahuiyäba calabaza pähuä a̧'cua̧ jähuä 'co̧ä̧hui̧na̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ ȩ'u̧ttö̧ a̧'cua̧jä̧'i̧nä̧ 'cärächa'a jö̧nä̧. O'ca juiyönä jacuänä yori'iso uhuähuoca'a ji̧na̧'a̧do u̧mi̧nä̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 19 Salomonmä jo̧mȩnö̧ aditinödo juode isode o̧ca̧hui̧yä̧ jacuamä ku̧ni̧do U̧ru̧hua̧ ö̧ä̧nä̧hua̧ adiu pä'a ucuocu u̧ju̧ni̧nö̧ huȩnȩ hua'adö ötacua'a pä'ö juȩnȩtä̧. \v 20 Juo̧ca̧ jacuämä tu̧mu̧ ji̧mu̧tȩnö̧ juänä co̧ro̧mu̧ttö̧ pa̧ja̧cuä̧nö̧ jo̧mȩmä̧ ö'otocumä, juo̧ca̧ ä̧cuo̧mȩnä̧ i̧so̧ca̧ jö̧ta̧'a̧nö̧tä̧ ji̧na̧'a̧ öcähuecumä, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ju'tojucu'inä. Salomonmä isode räbiyä o'ca juiyönä tä̧rö̧ aditinödo oro pacuiottötä: ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ Cedrottö mechö aditinö Diosrö iyähuä'ca'inä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 21 Salomonmä Dios ö̧jo̧de jacuä o'ca juiyönä päcuäi orottö mȩchö̧ aditinö, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ u̧mi̧nä̧ mu̧ȩcuä̧sä̧mä̧ cärenäsa̧mä̧ orottö ji̧na̧'a̧ pa̧tȩcuä̧nö̧'i̧nä̧ mȩchä̧hui̧na̧'a̧ orottö. \v 22 Ja̧u̧ aditinö juode Dios ö̧jo̧de jacuä ca̧cu̧ o'ca juiyönä aditinö orottötä cädome jubu pä'iönä, Juo̧ca̧ jacuä jähuä Diosr iyö rötähuä o̧ca̧hui̧yä̧'i̧nä̧ odiyä'inä päcuä'i orottö mȩchö̧ aditinö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 23 Salomonmä aditinö ta̧ju̧ querubinörö̧ olivo dauttö, ya̧cu̧nä̧ ppa̧ja̧cuä̧nö̧ metro ja̧'a̧nä̧ 'cuä'o'önänö jö̧nä̧ ju'tojumä, jacuänä i̧so̧ca̧'i̧nä̧. \v 24 Ya̧tȩ qurubin ujuabämä ji̧na̧'a̧do todäre metro jo̧mȩnä̧ ja̧'a̧nä̧ icuä'o'önä 25 centimetronö ö'otomä. Ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ca̧ra̧ querubin'inä ä̧cuo̧mȩnä̧'i̧sa̧ jö̧ ta̧'a̧nö̧ ju'tojucu'inä ö'otocu'inä. Ja̧hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ ya̧tȩ ujuabä päjurettö karabäcu ö'otomä pa̧ja̧cuä̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ 'cuä'o'önä. \v 25 Ja̧u̧ ca̧ra̧ querubin ujuabä öröämä pa̧ja̧cuä̧nö̧ metro ja̧u̧nä̧ 'cuä'o'önä. Jahuä ta̧ju̧ querubin tö̧ro̧ä̧'i̧nä̧ ttöoto'inä yorätehuinätödo, tta̧'cua̧juä̧'i̧nä̧. \v 26 Ya̧tȩ querubin ö'otomä ji̧na̧'a̧ pa̧ja̧cuä̧nö̧ metro yabocunänö ka̧ra̧'i̧nä̧ ä̧cuo̧mȩnä̧'i̧sa̧ ta̧'cuä̧juä̧'i̧nä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 27 Salomonmä querubinrömä surojötttö 'quȩcua̧ca̧nä̧ ku̧ni̧nö̧do. Ttujuabiyämä idäppänö jö̧nä̧ ku̧ni̧nö̧do, ya̧tȩ ujuäbä räbänä yo̧ȩpä̧rö̧nä̧ ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ka̧ra̧ querubin ujuabä korobä räbänä yo̧ȩpä̧rö̧nä̧ ttujuabiyä pä̧tȩcuä̧nö̧ yo̧ȩpä̧rö̧nä̧ ka̧cui̧nä̧tö̧do surojuttö 'quȩcuo̧ca̧ kä'co päteö jö̧nä̧. \v 28 Salomonmä querubinörö päcuäi orottö 'tärö aditinödo.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 29 Ja̧u̧mä̧ o'ca juiyönä isode rabiyänämä sobucuächönä i̧huȩnȩ ucuocua'a jö̧nä̧ querubin tta̧'cua̧juä̧tä̧ 'co̧ö̧ aditinö. \v 30 Salomonmä isode rȩjȩmä̧ orottö jihuocuachönä rötonö todäre cueönä u̧mi̧nä̧'i̧nä̧ jacuänä'inä o̧ca̧hui̧yä̧ o'ca juiyönä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 31 Salomon isode apatiyä olivo dau odiyättö jacuänä doächäcuähuä o̧ca̧ apate'inä aditinödo. ditel'inä, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ apate rönähuä'ca'inä ji̧mö̧tȩ jo̧mȩnä̧ o̧ca̧ 'torähuina'ado. \v 32 Pa̧'a̧nö̧ jȩpu̧ aditinö apatiyä tatere oliva dau adiyättö, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧mä̧ querubin tta̧'cua̧jä̧ dau odiyä huä̧mȩ 'co̧'i̧nö̧ huäri i̧so̧i̧ jä̧i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧ a̧'cua̧juä̧'i̧nä̧ ȩ'u̧ o̧tti̧ a̧'cuä̧jä̧ 'cärächa'a jö̧nä̧. Ja̧u̧mä̧ ttäropinö orottö querubinrö'inä huäri o̧i̧ jä̧i̧nö̧'a̧nö̧ jö̧'i̧nä̧ orottö 'täropinödo.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 33 Pa̧'a̧nö̧ jȩpi̧nö̧do Dios o̧jö̧de doächäcuome oliva dau odiyä ji̧na̧'a̧ pa̧jä̧cuä̧nö̧ o̧ca̧nä̧ sacuina'a ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ cipres dau odiyättö adicuina'ado tatere apatiyämä. \v 34 To̧jä̧rȩ o̧ji̧yä̧ apate ji̧na̧'a̧ cärächönä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ karate apatemä tojäre ojiyä ji̧na̧'a̧ cärächönä. \v 35 Ja̧u̧mä̧ odiyänä huä̧mȩ isotö ta̧'cua̧juȩ'co̧i̧nö̧do querubinörö'i̧nä̧, huäri o̧i̧ jä̧'i̧nö̧ a̧nö̧ jö̧'i̧nä̧ ȩu̧ o̧tti̧ 'cärächönä jö̧'i̧nä̧, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ orottö ttaropinödo 'co̧ö̧ aditäjimä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 36 Ja̧u̧mä̧ aditinö jacuänämä huäbodäcuänä pä'i'önä inähuiyä jo̧mȩnä̧ 'cui'ö adicuättö ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ji̧mä̧tȩnä̧ pä'i'önä ji̧na̧'a̧ cedro icui'quiyu.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 37 Tu̧ru̧hua̧ Tö̧ä̧nä̧hua̧ ö̧do̧demä rȩjȩ kada'camä pä̧ja̧cuä̧nö̧ a̧'ȩ jo̧mȩnä̧ pä'ina'a zif kä̧hua̧nä̧ käda'camä. \v 38 Tu̧mu̧ to̧mu̧rȩnö̧ ja̧'a̧nä̧, a̧'ȩ jo̧mȩnä̧ Bul kä̧hua̧ pä̧nä̧, tu̧mu̧ ji̧mu̧tȩ ja̧'a̧nä̧ ko̧ro̧mu̧ttö̧ huäbo'checuänö pä'iomenä, juode isodemä jo̧mȩnö̧ cädäcuähui'ina'ado isodemä p'a̧nö̧ ttadija pä'ö i̧huȩyu̧ti̧nö̧'a̧nö̧tä̧. Salomonmä ttu̧mu̧ ji̧mö̧tȩnö̧ ja̧'a̧nä̧ kormu̧ttö̧ yo'chenö a̧'ȩnö̧ recuina'ado juode Dios ö̧jo̧de aditinö pänämä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 6
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítilo 11
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 16
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítilo 17
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 19
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 20
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 21
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\c 22 \v 1 Sirio ttö̧ja̧cu̧ Israel ttö̧ja̧ Aram ttö̧ja̧cu̧ ttörohuähuoca'amä huabodäcuä du'o jo̧mȩnä̧ 'cuä'opina'a. \v 2 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ huäbodäcuä du'o pä'iomenä cuä'opomenä. Juda ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ Josafat Israel ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧rö̧ topö 'chinö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 3 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Israel ttö̧ja̧ Ttu̧ru̧hua̧ Ujunärä̧u̧ru̧ pä'inö: ¿ucutumä jerupätöjä täji Ramot Galaadmä ujutu töäre ötahuiyä ja̧'a̧ pä'ömä, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ujutumä ji̧yȩt'i̧nä̧ jȩpo̧co̧tö̧ pi̧nä̧tö̧jä̧ Siria ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ u̧mö̧ttö̧ chotipa pä'ömä? \v 4 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Josafatrö pä'inö: ¿ttöcu cuicha pä'öjä täji Ramot Galaad tttö̧ja̧cu̧ curohuähua pä'ö? Juhua'a jö̧ta̧'a̧nö̧ Josafat Israel ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧rö̧ ädätinö: ttö'inä ucu jö̧ta̧'a̧nö̧tä̧ hua̧sä̧, chu̧mu̧huä̧yotö'inä ucu cumuhuäyotöta'anö huotö, chä̧ji̧mö̧ cabllotö'inä ucu cuä̧ji̧mö̧ cabollotöta'anö huotö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 5 ja̧u̧nu̧ o'comenä Josafat pä'inö Israel ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧rö̧: "ttömä ucuru jäepusä jitätä Dios päö huȩnȩ jäcuepa pä'ö". \v 6 Ja̧hua̧nö̧ päcu Israel ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧mä̧ 400nö huotö Dios pä'ö huȩnȩ jiäcuahuä ttö̧ja̧cu̧, ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ ca̧ca̧cu̧pi̧nö̧, jahuätörö pä'inö: ¿Ramot Galaad ttö̧ja̧cu̧ rohuä chö̧sä̧ o cädädiäcua̧sä̧? Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ jahuätö pättinäcu̧: rohuähuäji Diostä iyä cuaje ja̧u̧ ötahuiyämä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 7 jahuanö ja'a Josafat pä'inö: ¿jinä pinemä ya̧tȩ ko̧ta̧ji̧ Dios pä''ö huene jiäcuähuä isa jäteparö pä'ömä? \v 8 Israel ttöja̧ ttu̧ru̧hua̧ pä'nö Josafarö: Ji̧nä̧ ya̧tȩ Dios pä'ö huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧ kö̧ jäteparö pä'ömä , Imla i̧tti̧ Micaias, ja̧u̧ru̧mä̧ esetocösä ttömä, ttörömä adihuä juäimä ji'ähuocö surojutä ji'äu. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Josafat pä'inö: ru̧hua̧ ja̧hua̧nö̧ cucuocuä. \v 9 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ Israel ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ cuöräruhuä ttu̧ru̧hua̧rö̧ huopö pä'inö: "Jurunänö icächö po'i Micaiasrö Imla i̧tti̧rö̧".
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 10 Jitämä Israel ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ Acab'i̧nä̧, Judá ttö̧ja̧ ttu̧ru̧hua̧ Josafat'inä jitötä tturuhuo dȩä̧cä̧nä̧ pȩji̧nä̧tö̧, ruhuo o̧ta̧ tta̧mö̧ca̧sa̧ ca̧tä̧hui̧ö̧, i̧mi̧mä̧, Samaria ötahuiyä toächäcuähuate apate a'ca, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ o'catoinä Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä ttö̧ja̧mä̧ jiähue'inätö̧ jahuätö tta'ca jo̧mȩ. \v 11 Quenaana i̧tti̧ Sedequías cuorrättö ppö̧ä̧hua̧na̧ aditopou pä'inö: "Tu̧ru̧hua̧mä̧ pa̧'a̧nö̧ pä'inö: pi̧yȩcu̧, ucutumä arameos ttö̧ja̧rö̧ cujuruhuäcuotöjä ttijiyöhuäyiunä". \v 12 Ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ o'catoinä Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä ttö̧ja̧'i̧nä̧ yorätecunätä̧ jiähuinätö̧, pä'inätö̧: "Ramot Galaad rȩjȩ ttö̧ja̧rö̧ rohuähuö cujuruhuätöcua tätöcui, Tu̧ru̧hua̧mä̧ ja̧hua̧nö̧tä̧ jȩpä̧ji̧ ru̧hua̧ u̧mu̧nä̧mä̧".
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 13 \v 14 \v 15 Huȩnȩ jiäcuä i̧sa a̧ Micaíasrö o'ö 'chä̧jä̧ji̧mä̧ ucuocuinäcu̧ pa̧'a̧nö̧ pä'ö: "Jitämä topi,
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 18 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Israel Tu̧ru̧hua̧mä̧ Josafatrö pä'inö: "¿Pitemä adiunämä jiähui̧chä̧cua̧, suronätä̧ ji̧ä̧huä̧cua̧ pä'ömä, jiähuocöpäjisä tä̧ji̧?" Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Micaíasmä pä'inö: \v 19 Ja̧hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ ä̧ju̧cui̧ Cu̧ru̧hua̧ Cui̧ä̧nä̧hua̧ Dios i̧huȩnȩ: ttömä topinö̧sä̧ chu̧ru̧hua̧ ideäcänä ö̧'a̧'a̧, Ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ o'cato'inä isoppa huotö mo̧ro̧jä̧nä̧ 'ka̧cua̧tö̧rö̧'i̧nä̧ ja̧u̧tä̧ ä'ca jo̧mȩ ka̧cui̧nä̧tö̧ yotutemä u̧mu̧ u̧huo̧jua̧'a̧cu̧'i̧nä̧ ieruhua'aacu'inä. \v 20 Ja̧u̧ Uruhua Ö̧nä̧hua̧ pä'inö: ¿Di jä̧ttö̧ Acabrö yapare jiähuäcua̧, 'chähuächäcuä'anö ja̧u̧nu̧ o'comenä Ramot Galaadttö ma̧'ö̧ icua pä'ö? jahuätöttö pä'inödo pi̧yȩ, korotö pänättö̧do ji̧yȩ.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 21 Ja̧hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ ya̧tȩ isoppa hua̧ ichinö pä̧tȩcuä̧nö̧, Tu̧ru̧hua̧ Tö̧ä̧nä̧hua̧ ä'ca jo̧mȩ kä̧mä̧di̧nö̧, pä'inö: ttö jä̧cua̧'a̧ yapare jidähuä̧cua̧mä̧ ja̧u̧ru̧. \v 22 Ja̧u̧ Tu̧ru̧hua̧mä̧ pä'inö: ¿Ta̧'a̧nö̧do? Ja̧u̧ isoppa hu̧mä̧ ädätinö: Ttö jö̧cua̧'a̧ isoppa hua̧'a̧ chi̧'chä̧cua̧mä̧ jahuätö ä'canä jiäcuähuä ttö̧ja̧nä̧ doächiö yapare jittäunä jȩchä̧cua̧sä̧. Tu̧ru̧hua̧ Tö̧ä̧nä̧hua̧ ädätinö: ucu ka̧cuä̧mu̧ topäcuähuettö pättiönä jȩ'cua̧ja̧, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ juiyö adiu rä'opönä. Jitätä jȩ'cua̧ täö jȩ'cua̧ ja̧'a̧ ye'e. \v 23 Jitä topi, ja̧u̧ u̧ru̧hua̧ Ö̧ä̧nä̧hua̧mä̧ jahuätö ä'cotoiönä u̧ju̧nä̧rä̧u̧ ä'canä 'cuäo̧pä̧cuȩ jiäcuähuä ttö̧ja̧ ttä'änä tucuocumä ya̧tȩ isoppa hua̧ yapare jittähue'a pä'ö hue'inö jahuätörö, Tu̧ru̧hua̧ Tö̧ä̧nä̧hua̧ i̧huȩnȩ pä'ö 'cu̧nä̧ji̧ ucuru.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 24 Ja̧hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ Sodequia i̧tti̧ Quena'a 'cha'achinö, Micaia iebabanä cuä'inö, cuä'jica̧ pä'inö: ¿Ti̧mä̧ mä̧nä̧nä̧ 'chä̧nö̧ Chu̧ru̧hua̧ Chi̧ä̧nä̧hua̧ ttöttö rä'opä'chö ucuru ucuocuacu pä'ömä? \v 25 Micaia pä'inö: "topi, ucumä ji̧yȩnö̧ mo̧ro̧tä̧ cu̧huo̧juä̧chä̧cua̧jä̧, ä'ähuo̧ca̧pu̧nä̧ jopä'chötä Ttu̧cuȩpä̧ri̧ä̧cua̧jä̧". Ja̧u̧tä̧ jȩcuä̧cua̧jä̧ cudajuächa pä'ö.
|
||||
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 26 \v 27 \v 28 Micaíasmä pä'inö: Ppa̧'a̧chö̧ eseäcuähuänä cui̧rȩbȩu̧ttö̧mä̧ Tu̧ru̧hua̧mä̧ ttönämä ucuocuiyä̧cua̧, ja̧u̧tä̧ tta̧tȩcu̧nä̧ pä'inö: Ttö̧ja̧mä̧ o'catoi'önä ttä̧ju̧cu̧'a̧nö̧ ja̧'a̧.
|
||||
\v 26 Ja̧u̧ ru̧hua̧ Israel ttö̧ja̧ tu̧ru̧hua̧ pä'inö u̧mu̧huäyotörö". "Chuädätucuirö Micaiarö ȩpä̧tu̧cui̧rö̧ Amon ötahuiya rhuu̧a̧ ö̧jo̧mȩcu̧, ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ Josiarö'inä ttö chi̧tti̧rö̧'i̧nä̧. \v 27 Jiähui ja̧u̧ru̧: ja̧u̧ ru̧hua̧mä̧ pä'ö: pide uborö cärenä rötätucuirö ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ u̧cuȩcuäje pä'ucuinö. Ppo̧u̧cu̧ pu̧nä̧ ajiya'inä ahua'a cuiyätucuaröjäm ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ ttö chichome jubu pä'iönä cä'ädö". \v 28 Micaiasmä pä'inö: "ppa̧'a̧cjhö̧ eseäcuähuänä cuirebeuttumä̧ Tu̧ru̧hua̧mä̧ ttö̧nä̧mä̧ ucuocuiyä̧cua̧, ja̧u̧tä̧ tta̧tȩcu̧nä̧ pä'inö: "Ttö̧ja̧mä̧ o'catoinä tta̧cu̧'a̧nö̧ ja̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 37 'Corupä'iäji o'camä ru̧hua̧rö̧mä̧ Samaria ra̧'a̧cu̧ ttȩmi̧pi̧nä̧cu̧; jua'ata 'törö tticuinäcu̧. \v 38 Samaria ajiya huahuometti caru'cä näquinätö̧, ä̧hui̧ri̧tö̧mä̧ ucuo huerächö mettö̧ nȩi̧nä̧tö̧, juȩnȩmä̧ ttinecuo pocörö jȩä̧cuä̧huä̧ ttö̧ja̧, aje ttiaijome ji̧na̧'a̧, Dios päji'anötä̧ 'cuä'opina'a.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 39 Ru̧hua̧ Acab ö̧ji̧nö̧'i̧nä̧, o'ca juiyönä jȩi̧nö̧'i̧nä̧, Marfil aditinode'inä, o'ca juiyönä koro utahuiyä'i̧nä̧ aditinö'inä ¿cronica cuyäruttömä huȩyu̧cuo̧ ca̧'a̧ tä̧ji̧ Israel ru̧hua̧ ö̧ji̧nö̧mä̧? \v 40 Ru̧hua̧ Acab 'corupä'i'omenä i̧tti̧ Ocoziatä ruhuo huea pä'ö ki̧'i̧pi̧nö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 41 Josofat Asa i̧tti̧ Judas ttö̧ja̧rö̧ huea pä'ö kä̧mä̧di̧nö̧ pa̧jo̧cua̧nö̧ a̧'ȩ cuä̧opäji o'ca'a ru̧hua̧ Acab hueinome. \v 42 Ja̧u̧nu̧ pä̧nä̧ Josafatmä 35 a̧'ȩ ku̧nä̧ri̧nö̧, ruhuo huea pä'ö ö̧jä̧mä̧do̧nö̧mä̧, o'ca juiyönämä 25 a̧'ȩ hue'inö Jerusalenämä, a̧ju̧mä̧ Azuba silhi kittiju ji̧na̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 43 Jä'o Asa jȩi̧nö̧'a̧nö̧tä̧ jȩpi̧nö̧, kara'acumä 'cäi̧cho̧cu̧ pi̧nö̧, Ttö̧ä̧nä̧hua̧ ä'ca jo̧mȩttö̧ adiunä jȩpi̧nö̧, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ku icu iyähuome'inä 'choicuocu pinö, utahuiyä ttö̧ja̧'i̧nä̧, i̧sa̧rö̧ ku icu iyinätö̧, incienso'inä juorötä kuinätö̧. \v 44 Josafatmä, Israel ru̧hua̧cu̧ esecuinö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 45 Josafat hue'inö pä̧nä̧ 'cuä'opinö'inä, uruhuo u̧ju̧nä̧ri̧nö̧'i̧nä̧, urohuähuinö'inä ¿Cronoca cuyäru'tänä huȩyȩcuo̧'ca̧ tä̧ji̧ ru̧hua̧ Juda jȩi̧nö̧mä̧? \v 46 Jä'o Asa hueinö pä̧nä̧ttö̧ kä̧mä̧dö̧, juajättö suron jȩä̧cuä̧huä̧ ttö̧ja̧ pinätörömä, ka̧cui̧pi̧na̧tö̧rö̧'i̧nä̧ rä'opö icuinö. \v 47 Jaunu pänämä Edom ru̧hua̧mä̧ toina'a pabanä juehuä i̧sa̧tä̧ ru̧hua̧ jueäjome.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 48 Josafatmä aje huoi'quiyö aditinö; ja̧u̧ aditinömä Ofira̧'a̧ oro ja̧'a̧tä̧ i̧'cha̧ pä'ö ji̧na̧'a̧, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ huoi'quiyö Ezión Geberttö pparöhuaya'attö 'cho̧'co̧tö̧ pi̧nä̧tö̧. \v 49 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Aca i̧tti̧ Ocoziasmä Josafatrö pä'inö: "Ja̧'a̧tä̧ topi huoiquiyönä cuettaya'anä chumuhuäyotö cumuhuäyotöcu". Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Josafatmä ja̧'a̧tä̧ topocö pinö. \v 50 Josafat 'corupä'inö, ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧mä David ötahuiyänä u̧tö̧mi̧nä̧cu̧ 'törepö ttötinäcu̧; chutä i̧tti̧ Joramtä̧ ötahuiyä ru̧hua̧ pä'i'inö ja̧u̧ hueometä̧.
|
||||
Some files were not shown because too many files have changed in this diff Show More
Loading…
Reference in New Issue