See in Reader
Fri Apr 19 2024 00:57:29 GMT-0400 (hora de Venezuela)
This commit is contained in:
commit
c23caa1f1a
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 18 Tu̧ru̧hua̧ Dios päji huȩnȩ ä̧ju̧cuä̧ji'ca̧, Moisés juhua'attö rä'opö, imi̧ya̧ Jetro ö̧jo̧mȩcu̧ ppa̧'ä̧chinö̧do. Imiy̧ a̧rö̧ pä'inödo: Egipto rȩjȩra̧'a̧ hue'ittö, chahuaruhuä Egipto rȩjȩra̧'a̧ ka̧cuä̧tö̧rö̧ ppa̧dä̧cha̧ pä'ö, jinä̧ tta̧'cua̧ra̧ pä'ö tochäja pä'inödo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Jetro Moisésrö pä'inödo: Ye, ja̧'hua̧nö̧ jö̧ttö̧mä̧ adiu täi. \v 19 Moisés Madián rȩjȩra̧'a̧ ö̧jo̧mȩnä̧, Tu̧ru̧hua̧ Dios ja̧u̧ru̧ päina'a jina̧'a̧do: Ppa̧cu̧huä̧cha̧'a̧ Egipto rȩjȩra̧'a̧. O'ca toi'önä ucuru cuä'ö tticua amöcuädinätömä täcö hua'ö icuinätö pä'inödo Tu̧ru̧hua̧ Diosmä. \v 20 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Moisésmä imiy̧ a̧ Jetro hueäji ta'anö itti̧mö̧rö̧'inä̧, itti̧mö̧ tta̧ju̧ru̧'inä̧ burronä cä'epö huä̧nö̧, Egipto rȩjȩra̧'a̧ ppa̧'ä̧chinö̧do. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ u̧mö̧nä̧ 'chö̧huä̧rä̧nö̧ ȩpinö̧do itta'ca Tö̧ä̧nä̧hua̧ Dios hueinä'ca.
|
||||
\v 18 Tu̧ru̧hua̧ Dios päji huȩnȩ ä̧ju̧cuä̧ji'ca̧, Moisés juhua'attö rä'opö, imi̧ya̧ Jetro ö̧jo̧mȩcu̧ ppa̧'ä̧chinö̧do. Imiy̧ a̧rö̧ pä'inödo: Egipto rȩjȩra̧'a̧ hue'ittö, chahuaruhuä Egipto rȩjȩra̧'a̧ ka̧cuä̧tö̧rö̧ ppa̧dä̧cha̧ pä'ö, jinä̧ tta̧'cua̧ra̧ pä'ö tochäja pä'inödo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Jetro Moisésrö pä'inödo: Ye, ja̧'hua̧nö̧ jö̧ttö̧mä̧ adiu täi. \v 19 Moisés Madián rȩjȩra̧'a̧ ö̧jo̧mȩnä̧, Tu̧ru̧hua̧ Dios ja̧u̧ru̧ päina'a jina̧'a̧do: Ppa̧cu̧huä̧cha̧'a̧ Egipto rȩjȩra̧'a̧. O'ca toi'önä ucuru cuä'ö tticua amöcuädinätömä täcö hua'ö icuinätö pä'inödo Tu̧ru̧hua̧ Diosmä. \v 20 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Moisésmä imiy̧a̧ Jetro hueäji ta'anö itti̧mö̧rö̧'inä̧, itti̧mö̧ tta̧ju̧ru̧'inä̧ burronä cä'epö huä̧nö̧, Egipto rȩjȩra̧'a̧ ppa̧'ä̧chinö̧do. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ u̧mö̧nä̧ 'chö̧huä̧rä̧nö̧ ȩpinö̧do itta'ca Tö̧ä̧nä̧hua̧ Dios hueinä'ca.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 24 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ mä̧nä̧ttö̧mä̧, jahuätö yodo jä̧u̧ ttö̧jä̧mä̧do̧mȩnä̧, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ Moisésrö cuä'ö icua pä'ö jȩpi̧nö̧. \v 25 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Seforamä nahuodä ido'quittö adicuodä ȩmo̧po̧'ö̧, ki̧tti̧ u̧dä̧pä̧rȩ päjure 'cui'opinä̧ju̧, ja̧'hua̧nö̧ 'cui'opö öjahuiyä kada'ca rötinä̧ju̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ pä'inä̧ju̧" Isopäi'önä ucumä chucuojattö chirecuoä̧." \v 26 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ huȩnȩ juiyönätä u̧ju̧ni̧'i̧nä̧u̧. Jahuäjumä pä'inä̧ju̧ ucumä chucuojattö chirecuojä̧, ttö̧dä̧pä̧rȩ päjure 'cuiocuä jähuänä̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 14 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ pä'inö̧ Moisés-rö: \p "Faraón a̧mi̧'iso'quinä̧mä̧ 'qui'ädäcuähuö ja̧'hua̧nö̧ jä̧cu̧ ttö̧ja̧rö̧ rä'epö icuamä pä'ocö. \v 15 Yo̧ä̧i̧ mo̧ro̧ päi'a'a to'cu'ajä̧ ajera̧'a̧ i̧mȩyȩhuo̧mȩttö̧. Tta̧cuä̧rä̧tu̧cua̧rö̧jä̧ jäyoto ka̧cu̧, to'cuäcuähuarö, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ȩpi̧ i̧so̧'que ä̧ca̧nä̧tä̧ pärohuächönä̧ jȩ'cui̧no̧'que.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 16 Ja̧u̧rö̧mä pä'ätucui: “TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧, hebreos ttö̧ja̧ Ttö̧ä̧nä̧hua̧ Diosmä̧, hueäjäcusä pi̧yȩ jidähuacu pä'ö: Chömöhuäyotö rättopa'anä̧ ja̧'a̧tä̧ topi, ttörö ucuo te'äu tti̧'cha̧'a̧nä̧ de'a jui̧yä̧jä̧ra̧'a̧ttö̧. Jitära̧'a̧ jubö päi'önä̧ ucumä ä̧ju̧cuo̧cö̧jä̧. \p \v 17 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ pi̧yȩ pä'ötó: Pi̧yȩnä̧ cu̧huo̧juä̧cuo̧tö̧jä̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ ja̧'a̧ pä'ömä. Ttömä Nilo ajenä chu̧mö̧nä̧ 'chu̧dä̧ro̧'quȩ cuädepäcua̧sä̧ ja̧'hua̧nö̧ cuädepomenä̧ a̧ji̧ya̧mä̧ ttucuojatä jönä pärohuächi'äcua'a. \p \v 18 Po̧i̧ ajenä rö̧jä̧tö̧mä̧ 'corujuottähuäcuotö, ja̧'hua̧ta̧nö̧ ajemä̧ huahuäcua'a. Egipto ttö̧ja̧mä̧ ajiya'i̧nä̧ ahuocotö ttäcuotö.”
|
||||
|
|
@ -0,0 +1,2 @@
|
|||
\v 19 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧, Moisésrö pä'inö̧:
|
||||
Pi̧yȩ Aarón-rö̧ ji'ähui: Cuiitta'ca ȩmo̧pö̧'ö̧ Egipto aje huämenä cumö ki̧'ä̧di̧, ajehuiyänä'inä, po̧ö̧ aje o̧rä̧nä̧'i̧nä̧, aje acu o'tanä'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ajiya joipome'inä, ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ ajiyamä ttucuojatä jö̧nä̧ pärohuächäcua'a. Pi̧yȩmä̧ jȩpi̧ Egipto rȩjȩmä̧ jä̧ttä̧yä̧jä̧tä̧ ttucuojatä rä̧cua̧'a̧nö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ dau i̧so̧'ta̧hui̧yä̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ inähuiyä o'tahuiyänä̧'i̧nä̧."
|
||||
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 22 \v 20 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Moisés'inä, Aarón'inä Tu̧ru̧hua̧ Dios hueäji ta'anö jȩpinä̧tö̧do. Egipto rȩjȩ ru̧hua̧'inä̧, umöhuäyotö'inä ttä'ca jo̧mȩttö̧ kä̧nö̧, Aarón itta'ca cä'epö, Nilo ajenä cuä'epinödo. Ja̧'hua̧nö̧ jȩo̧mȩnä̧, Nilo aje o'ca juiyönä ttucuojatä päi'ina'ado. \v 21 Aje po̧imä̧ Nilo ajenä ka̧cuinä̧tö̧mä̧ hua'ö icuinätödo. Nilo ajemä juiyo huahuina'ado, Egipto rȩjȩ ttö̧ja̧'inä̧ Nilo ajettö ajiya ttau juiyönä. Egipto rȩjȩ o'ca juiyönä ttucuojatä rina̧'a̧do.
|
||||
\v 20 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Moisés'inä, Aarón'inä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ huȩ'i̧nö̧. Egipto rȩjȩ ru̧hua̧'inä̧, umöhuäyotö'inä ttä'ca jo̧mȩttö̧ Aarónmä̧ itta'ca cä'epö, Nilo ajenä cuä'epinödo. Ja̧'hua̧nö̧ jȩo̧mȩnä̧, Nilo aje o'ca juiyönä ttucuojatä päi'ina'a. \v 21 Aje po̧imä̧ hua'ö icuinätö ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ ajemä juiyo huahuina'a, Egipto rȩjȩ ttö̧ja̧mä̧ aje ajiyattömä ttau juiyönä ji̧na̧'a̧. Egipto rȩjȩ o'ca juiyönä ttucuojatä ra̧'a̧ttö̧. \v 22 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Egiptottö mä̧ri̧mö̧mä ttihueyenä̧ jȩpi̧nä̧tö̧ ttumäri'änä̧, ja̧'hua̧nö̧ jȩtto̧mȩnä̧ faraónmä̧ amiso'quinä 'qui'ädäcuähuinö ja̧hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ Moisésrö'inä Aarónrö̧'i̧nä̧, ä̧ju̧cua̧mä̧ pä'ocö pinö, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ ja̧'hua̧nö̧ 'cuäopäcua'ató päjita'anötä̧.
|
||||
|
|
@ -1 +1,5 @@
|
|||
\v 23 \v 24 \v 25
|
||||
<<<<<<< HEAD
|
||||
\v 23 \v 24 \v 25
|
||||
=======
|
||||
\v 23 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Faraónmä̧ ppa̧'ä̧chi̧'ö̧ ojusodera̧'a̧cu̧tä̧ 'chi̧nö̧, ja̧u̧mä̧ yorö'iso pi̧yȩmä̧ a̧ju̧cua̧mä̧ pä'ocö pinö. \p \v 24 Egipto ttö̧ja̧ o'catoi'önä̧ rejuhuiyä sa'inä̧tö̧ ajé jäyotonä ajiya ttahua pä'ömä̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ jahuätömä ajettö ajiyamä ahuocotö pinätö. \v 25 Siete mo̧ro̧ jo̧mȩnä̧ 'cuäopina'a TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ ajiyanä jȩpö̧ ro̧ȩpa̧'a̧ttö̧mä̧.
|
||||
>>>>>>> cc70f4374e8e542b682e83316f175bb13560c0bb
|
||||
|
|
|
|||
|
|
@ -1 +1,5 @@
|
|||
Capítulo 8
|
||||
<<<<<<< HEAD
|
||||
Capítulo 8
|
||||
=======
|
||||
Capitulo 8
|
||||
>>>>>>> cc70f4374e8e542b682e83316f175bb13560c0bb
|
||||
|
|
|
|||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 47 Israel ttö̧ja̧mä̧ o'catoi'önä̧ pä'cärimä jȩpö̧ ttö̧ja̧ pä'ö ja̧'a̧. \p \v 48 Ya̧tȩ ko̧ro̧jä̧ttö̧ ichäcuähua̧ ucututäcu kö̧ pä'cäri eseu ttucuomȩ ucua pä'öttömä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧ ucuotö, o'catoi'önä̧ ahuaruhuä u̧mä̧tö̧mä̧ ttu̧dä̧pä̧rȩ päjure cui'äu tticua pä'ö ja̧'a̧, ja̧'hua̧nö̧ jö̧ttö̧tä̧ ja̧u̧mä̧ tteseäcuähua'a ichö toa pä'ö jä̧cua̧'a̧. Ja̧huä̧jä̧ rȩjȩttö̧ uhuäpächinä̧tö̧ a̧'cua̧rö̧nä̧ jä̧cua̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ u̧dä̧pä̧rȩ päjure cui'ocu icuocömä̧ ttu̧cuä̧mä̧ ucua pä'ömä̧ juiyäcua'a.
|
||||
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 49 \v 50 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Tu̧ru̧hua̧ Dios Moisésrö'inä, Aarónrö'inä hueäji ta'anö jȩpinä̧tö̧do Israel ttö̧ja̧ o'ca toi'önä. \v 51 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ja̧u̧nu̧tä̧ mo̧ro̧ Tu̧ru̧hua̧ Diosmä Israel ttö̧ja̧ o'ca toi'önä̧rö̧ Egipto rȩjȩttö̧ rä'epö icuinödo.
|
||||
\v 49 Pi̧yȩ hueähuä huȩnȩtä̧ jȩtta̧ pä'ö pähuäcua'a juhuorutä uhuäpächinä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧nö̧ kara'attö ichäcuähuotörö'i̧nä̧ ucutucu ka̧cuä̧tö̧rö̧mä̧." \v 50 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Israel ttö̧ja̧mä̧ o'catoi'önä jȩpi̧nä̧tö̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ hueinö ta'anö̧ Moisésrö'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Aarónrö̧'i̧nä̧. \v 51 Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧ mo̧ro̧tä̧, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ Egipto rȩjȩttö̧ rä'epö icuinö jisatepö̧nä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 13 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ Canaán ttö̧ja̧ tti̧rȩjä̧ra̧'a̧ ucuru ȩpo̧mȩnä̧mä̧, chutä pä'ö u̧ju̧ni̧nö̧ ta̧'a̧nö̧ ucuru ja̧'hua̧ta̧nö̧ cu̧tä̧mö̧mi̧nä̧rö̧'i̧nä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ rȩjȩ ucuru iyomenämä, \v 11 ä̧cuo̧mȩnä̧ cui̧tti̧ uhuäpächörömä ja̧'hua̧ta̧'anö̧ ä̧cuo̧mȩnä̧ pöttächi'ätö isotö tti̧tti̧mö̧ o'catoi'önä̧rö̧tä̧. U̧mä̧tö̧mä̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧TÄ̧ ttötodehuäcuotö. \v 12 Ä̧cuo̧mȩnä̧ Buroba̧ ä̧cuo̧mȩnä̧ i̧tti̧rö̧ ttiya jueimä̧, oveja i̧tti̧rö̧tä̧ cuiyätucua pä'ö jä̧cua̧'a̧, Buroba̧ i̧tti̧rö̧ ttiyö juiyöttömä̧ ja̧u̧ru̧mä̧ u̧ru̧pä̧'quȩ meropö tticua pä'ötä jä̧cua̧'a̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ cui̧tti̧mö̧tu̧cu̧ u̧mä̧tö̧ yotucunä̧rö̧mä̧ ppa̧'a̧di̧pö̧ cuȩmä̧tu̧cua̧ pä'ötä jä̧cua̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 14 14 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a cui̧tti̧mö̧tu̧cu̧ ji̧yȩtȩ jättepomȩnä̧: “¿Tocu pä'ö jȩtö̧ttö̧ pi̧yȩmä̧? pättomenä cuädätätucuajá: “Umö ju̧ru̧huä̧mö̧nä̧ Egipto rȩjȩttö̧ rä'epö icuinä̧cu̧jä̧ a̧mä̧cu̧ cuaditönä huȩttä̧ro̧mȩttö̧. \p \v 15 Faraómä ra̧huä̧rö̧ rätopa'anä ja̧'a̧tä̧ toocomenä, TÖ̧Ä̧HÄ̧HUA̧MÄ̧ ä̧cuo̧mȩnä̧ tti̧tti̧mö̧ o'catoi'önärö Egipto rȩjȩttö̧mä̧ cuä'äu icuiniyä̧u̧ isotö tti̧tti̧mö̧rö̧'i̧nä̧ ttö̧ja̧ tti̧mö̧rö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩttö̧ Ttömä ku icui iyösä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧ ä̧cuo̧mȩnä̧ ti̧tti̧mö̧rö̧ u̧mä̧tö̧rö̧mä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ttömä ppa̧'a̧di̧pö̧ ȩmö̧sä̧ o'catoi'önä ä̧cuo̧mȩnä chi̧tti̧mö̧ tti̧tti̧mö̧rö̧mä̧, \v 16 Pi̧yȩmä̧ cu̧mö̧ amöcuädäcuähuätä jä̧cua̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cu'ocuorätucu̧nä̧'i̧nä̧ pä̧cua̧'a̧, isopäi'önä umö ju̧ru̧huä̧mö̧nä̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ Egipto rejȩttö̧ ujuturu rä'epö icuina̧'a̧ttö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 17 Faraón ttö̧ja̧ tti̧'cha̧'a̧nä̧ ja̧'a̧tä̧ toomenä Diosmä o'ipinö̧ jueönä Filisteo ttö̧ja̧ tti̧rȩjä̧ra̧'a̧cu̧ rȩjȩmä̧ tö'cönänö ka̧'a̧nä̧. Isopäi'önä Diosmä pä'inö: Israel ttö̧ja̧mä ttaboiyotöcu ttörohuähua'a topötä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ pä'äjita'anö Egipto rȩjȩra̧'a̧cu̧ ppattächäcuo̧tö̧cuä̧, \v 18 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Diosmä̧ umöhuäyotörö aje tuhuora'acu̧. Israel ttö̧ja̧mä̧ egiptö ttö̧ja̧ttö̧ rä'opö 'chinötö̧ curä ruhuä jo̧mȩnö̧ huotö jö̧nä̧tä̧.
|
||||
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 19 \v 20 \v 21 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Israel ttö̧ja̧ Egipto rȩjȩttö̧ rättopinö o'ca'a, Tu̧ru̧hua̧ Dios mo̧ro̧mä̧ Israel ttö̧ja̧ ttä'canä mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttö̧ mȩyȩdoppanä 'chinö̧do, jahuätö mo̧ro̧ tti̧'cha̧ pä'ö. Yodomä ocuränä 'chinö̧do, jahuätörö tejäda pä'ö, yodo'inä tti̧'cha̧ pä'ö. \v 22 Mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttö̧ mȩyȩdoppa mo̧ro̧nä̧ juȩpä̧ro̧ppa'inä, ocurä yodo tejädarä'inä ttö̧ja̧ ttä'cattö yorö'iso 'cho'ipocö pinödo Tu̧ru̧hua̧ Diosmä.
|
||||
\v 19 Moisésmä, Jose minä ihue'quiyö ȩpi̧nö̧, juhua'amä José minämä Israel ttö̧ja̧rö̧ pa̧'a̧nö̧ jȩ'cuä̧tu̧cua̧ja̧ päina̧'a̧ttö̧: Isopäi'önä̧tä̧ Diosmä ttö̧ji̧pö̧nä̧ ppä̧dä̧cua̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ chi̧huȩ'qui̧yö̧mä̧ cuä̧pä̧tö̧cua̧jä̧. \v 20 Israel ttö̧ja̧mä̧ Sucot pähua'acu 'chi̧nä̧tö̧. 'chä̧jä̧'cotömä de'a juiyäjä beipome Etam pä'ö micuome ka̧cuä̧mi̧nä̧tö̧. \v 21 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ Israel ttö̧ja̧ ttä'canä chi̧nö̧ mo̧ro̧mä̧ ajiya isoppa juȩpä̧ra̧'a̧nä̧ mä̧nä̧nä̧ tti̧'chä̧ pä'ö, yodo'inä ocuräma cuoa'a tejäda'a to̧pä̧rö̧ tti̧'cha̧ pä'ö. Pa̧'a̧nö̧tä̧ mo̧ro̧'i̧nä̧, yodo'inä jahuätömä tti̧'cha̧ pä'ö. \v 22 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ mo̧ro̧mä̧ ajiya isoppa'inä, yodomä ocuräma'inä.
|
||||
|
|
@ -1 +1 @@
|
|||
\v 2 \v 3 Chruhuatä ja'a chujurumä ra
|
||||
\v 2 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧TÄ̧ ja̧'a̧ chujurumä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ra̧dö̧mä̧, juhua'atäcu, Ja̧u̧mä̧ ra̧huä̧pi̧jö̧ttö̧ chö̧ji̧pö̧nä̧ ppä'ädinä̧cu̧sä̧. Pidetä ja̧'a̧ Ttö chö̧ä̧nä̧hua̧ Diosmä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧ru̧tä̧ ucuo tedähuä̧cua̧sä̧, chä'o u̧ru̧hua̧ Diosrömä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧rö̧mä̧ chesehuä̧cua̧sä̧ cä'epönö. \v 3 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ curä ttö̧ja̧sa̧ ja̧'a̧; i̧mi̧nä̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ pä'ö micua̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 4 Ja̧u̧mä̧ caruquiyä'inä, faraón umöhuäyotö su̧ro̧da̧u̧rö̧'i̧nä̧ aje dä'ähuotora̧'a̧cu̧ do'opö icuinö. Faraón umöhuäyotö su̧ro̧da̧u̧ tturuhuotö pojopö ȩmi̧nä̧u̧mä̧ aje tuhuotottö a̧'a̧u̧ icuinä̧tö̧. \v 5 Täcuometä a̧ttä̧di'änä̧u̧; ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ jahuätömä ido'qui täcuome ma̧ä̧cha̧'a̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ ma̧'ä̧chi̧nä̧tö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 6 Cu̧mö̧ cu̧huo̧jua̧'a̧cu̧nä̧, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧, cujurunä eseäcuä̧hua̧jä̧; Ucu cumö̧ cu̧huo̧jua̧'a̧cu̧nä̧mä̧, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧, cuaboiyotörömä si'epö icuinö̧jä̧. \v 7 Ucu cucuo rö̧ä̧u̧ jähuänä jitö ucuru ra̧huä̧ri̧nä̧tö̧rö̧mä̧ cuä'äu icuinö̧jä̧. Cu̧'ä̧i̧mä̧ i̧jȩpi̧nö̧jä̧, isä'cua cuo'ö icua'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ cuo'ö icuinä̧tö̧. \v 8 Cui̧ji̧yu̧nä ppöcuomenä ajiyamä suhuädi'ina'a; ajiya räopoyamä kämädö̧ rä̧mä̧di̧na̧'a̧; aje täcuotomä amiso'quimä 'quiyönä kä̧mä̧di̧na̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 9 Taboi̧ya̧mä̧ pä'inö: Ttömä rö̧dä̧rä̧cua̧sä̧, Ttömä chi̧rȩbȩhuä̧cua̧sä̧, 'cho'ipö̧'ca̧mä̧ chi̧yä̧'chä̧cua̧sä̧, cheseumä jahuätönä̧tä̧ isojuoäcua'a; chucurä'chu a̧'u̧cuä̧ cha̧di̧tä̧cua̧sä̧, chu̧mö̧nä̧tä̧ si'epö chicuäcuotö. \v 10 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ isoppa ppöönä jȩpi̧nö̧jä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ajetä a̧ttä̧di̧'i̧nä̧u̧, jahuätömä cu'upädö aje jurunä maä̧cha̧'a̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ ma̧'ä̧chi̧nä̧tö̧. \v 11 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ ucu'anömä huocotö tö̧ä̧nä̧huo̧tö̧mä̧, ka̧ra̧ ucu'anö hua̧mä̧ toa'a, surojö jui̧'a̧ ucuo i̧sa̧mä̧, ucuotö rä̧ttä̧cu̧mä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ttieruhuö juäi'inä jȩpö̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 12 Ucumä cujuru juruhuönä isojuo'epinö̧jä̧ ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ rȩjȩ ra̧huä̧di̧'i̧nä̧u̧. \v 13 Isopäi'ö ucu cuesecuinö̧mä̧ ttö̧ja̧ usurä ttȩmä̧huo̧ttö̧ rä'epö cui̧cui̧nä̧u̧rö̧mä̧ oipä'ija'a. Ucu cujurutä oipina'a ucu cu̧jo̧mȩ ro̧o̧mȩra̧'a̧cu̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 14 Ttö̧ja̧mä̧ ttä̧ju̧cuä̧cuo̧tö̧ ja̧'hua̧nö̧ ä̧ju̧cu̧mä̧ ttö̧ttä̧huä̧cuo̧tö̧, filistea ttö̧ja̧ yettecutä ȩmi̧pä̧cuä̧u̧. \v 15 Ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩnä̧ Edom ttö̧ja̧ tturuhuotömä yettecuäcuotö; Moabttö su̧ro̧da̧u̧mä̧ yettecui'äcuotö; ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ o'catoi'önä canáan ttö̧ja̧mä̧ ttipperecuächäcuötö
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 16 Yettecu'inä ttö̧ttö̧huö̧'i̧nä̧ rȩbȩhui̧na̧'a̧ jahuätörö cumö ujurunä jahuätömä inähuä 'quiyönä ka̧'a̧nö̧tä̧ ttö̧ja̧cuä̧cuo̧tö̧ cu̧mö̧huäyotö 'cuättopome jubö päi'önä, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ cu̧mö̧huäyotö ttö̧ji̧pö̧nä̧ jȩö̧cui̧nä̧u̧ 'cuättopome jubö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 17 Ucutä cui'cächäcuotö ja̧'hua̧nö̧ i'cächö möä'canä cu̧ju̧nä̧cuo̧tö̧ cuiya päcuinö'a̧cuä̧tä̧ cuiyinome, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ Ucutä cu̧jo̧de jö̧nä̧ cu̧ja̧ pä'ö cuaditinome tö̧ä̧nä̧hua̧ jö̧nä̧, ucu cumöpi̧yä̧tä̧ aditinome. \v 18 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ 'cuäopönätä̧ ruhuomä hue'ö cu̧jä̧cua̧jä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ 'cuäopönä̧tä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 19 Isopäi'önä faraón ä̧ji̧mö̧ cabayu̧tu̧'i̧nä̧, ttiäre carucäquiyä'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cabayu̧tu̧rö̧ huȩjä̧tö̧'i̧nä̧ dä'ähuotora̧'a̧cu̧ 'chi̧nä̧tö̧. TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ jahuätörö aje dä'ähuotö ppa̧huä̧chi̧'ö̧nä̧ jȩpi̧nö̧. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Israel ttö̧ja̧mä̧ dä'ähuotö kä'cotonä rȩjȩ jo̧ä̧jä̧nä̧tä̧ 'cuä'opinätö̧. \v 20 Dios päö ji'ähuäju Mirian Arón öjähuajumä cuä'ö 'porähuäba ȩmo̧po̧'ö̧ rä̧'i̧nä̧ju̧ ja̧'hua̧nö̧ ji̧yä̧u̧ nä̧tö̧mä̧ o'catoi'önä 'poru kä̧nö̧ tö'ö rä̧'i̧nä̧tö̧. \v 21 Mirianmä rä̧ji̧nä̧u̧: TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧ ra̧'ä̧tu̧cui̧, ujurunä̧tä̧ isojuo'epäji. Cabayu̧tö̧rö̧'i̧nä̧, jahuätönä huȩjä̧tö̧rö̧'i̧nä̧ ajera̧'a̧cu̧ icu icuäji.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 22 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Moisésmä Israel ttö̧ja̧rö̧mä̧ yabocutä aje dä'ähuotottömä̧. Jahuätömä 'chi̧nä̧tö̧ Shur de'a jui̧yä̧jä̧ra̧'a̧cu̧. Jahuätömä huäbodäcuä mo̧ro̧ jo̧mȩnä̧ de'a jui̧yä̧jä̧nä̧ 'chi̧nä̧tö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ajiyamä po̧cui̧po̧co̧tö̧ pinä̧tö̧. \v 23 Ja̧u̧nu̧ o'ca'amä Marara̧'a̧ rȩbȩhui̧nä̧tö̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ juoröttömä ajiyamä ahuocotö pinä̧tö̧, ajiyamä reoyatä ja̧'a̧ttö̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ju̧huȩnȩmä̧ Mara pä'ö o'inä̧tö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 24 Ja̧'hua̧nö̧ ji̧yä̧u̧ ttö̧ja̧mä̧ Moisésrö ra̧huä̧ri̧pö̧ pä'inä̧tö̧: ¿Däje tahuäcua'attö̧? \v 25 Moisésmä huopönö jä'epinö TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ dau i̧jȩpi̧nä̧cu̧. Moisésmä ajiyanä icuinö, ja̧'hua̧nö̧ icuäji o'ca'amä ajiyamä sa̧do̧ya jö̧nä̧tä̧ pärohuächina'a ttahua pä'ömä. Juorötä ji̧na̧'a̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ hueähuä huȩnȩ jahuätörö iyina'amä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ juorutä ji̧na̧'a̧ jahuätörö ka̧cuä̧mö̧ toina'amä̧. \v 26 Ja̧u̧mä̧ päinä̧u̧: "Ucutu TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ Dios ucuocu ucuotönö cuä̧ju̧cuä̧tu̧cu̧ttö̧mä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧ to̧ä̧ro̧mȩttö̧ adiutä jȩ'cuä̧tu̧cu̧ttö̧mä̧, juhua'atäcu hueähuä huȩnȩ päö'inä ä̧ju̧cu̧ o'cajuiyönä cucuotätucuttömä, yoirö'iso märichei nacuä̧chä̧tu̧cu̧nä̧mä̧ jȩpo̧cö̧ chä̧cua̧sä̧, Egipto ttö̧ja̧rö̧ jȩchi̧nö̧'a̧nö̧mä̧, Ttötä ja̧'a̧ CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧MÄ̧ na̧cuä̧chä̧tu̧cu̧'i̧nä̧ aditö icumä."
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 27 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ttö̧ja̧mä̧ Elimra̧'a̧cu̧ ichinä̧tö̧, ju̧huȩnȩmä̧ aje rȩjȩttö̧ räopö otomä docenä jo̧mȩnä̧ ki̧no̧mȩ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ sensetanö jo̧mȩnä̧ o̧i̧'inä ka̧cui̧na̧'a̧. Jahuätömä aje jäyoto ka̧cui̧nä̧tö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\c 17 \v 1 O'catoi'önä ji̧n= yo̧mȩtȩ ka̧cuä̧tö̧ Israel ttö̧ja̧mä̧ rä'opinä̧tö̧ rȩjȩ de'a juiyomecu̧ Sin mänä yabocu u̧'cua̧pö̧ja̧'a̧ 'chä̧nö̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ huea'anä. Kä̧mä̧di̧nä̧tö̧ Refidim pä'ö micuome, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ajiyamä juiyinome ttö̧ja̧ ttahua pä'ömä. \v 2 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ huȩnȩ jö̧mä̧ Moisésrö huȩnȩtö̧mä̧ pä'inä̧tö̧: "Ajiya tahua iyitö. Moisésmä pä̧i̧nä̧u̧: ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö ttörö cu̧ra̧huä̧rä̧tu̧cua̧'a̧ttö̧? ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧ ka̧cuä̧mȩ'ö̧ to'cuätucua'attö̧? \v 3 Ttö̧ja̧mä̧ ttahua pä'ö rö̧ä̧nä̧ a̧di̧ri̧jä̧u̧, ja̧'hua̧nö̧ jä̧u̧ ttö̧ja̧mä̧ Moisésrö suronä pä'ä'chu̧mä̧ jahuätömä pä'inä̧tö̧. ¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö Egipto rȩjȩttö̧mä̧ rä'epö cuicuäjätöttö̧? ¿Ujuturu'inä, ti̧tti̧mö̧rö̧'i̧nä̧ cuä'ö cuicua pä'ö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ tä̧ji̧mö̧ pä̧cä̧yu̧'i̧nä̧ tahua a̧di̧ttö̧ 'coru juottächa pä'ö?
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 4 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Moisésmä jä'epinö TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧ pa̧'a̧nö̧ pä'önö̧: ¿Tta̧'a̧nö̧ jȩchä̧cua̧'a̧ttö̧ pitö ttö̧ja̧rö̧mä̧? ¡Täcö ttörömä inädönä icuäu tticuometä̧ ja̧'a̧! \v 5 Ja̧'hua̧nö̧ ji̧yä̧cu̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ ädätinä̧cu̧ ttö̧ja̧ ttä'canä 'cuä'opö täi, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucucu tti̧'cha̧ o'ipi Israel tturuhuotörö'inä. Cuitta'ca ajenä cuäcuinä̧'ca'inä ȩmi̧pö̧ tä'i. \v 6 Ttömä cuä'ca jo̧mȩ Horeb inähuänä chö̧jä̧cua̧sä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ucumä inähuänä cuäcuajä̧. Ajiyamä juähuättötä räopäcua'a ttahua pä'ömä, Moisésmä ja̧'hua̧nö̧ jȩpi̧nö̧ Israel ttö̧ja̧ tturuhuotö ttä'ca jo̧mȩttö̧mä̧. \v 7 Ja̧hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ju̧huȩnȩmä̧ Masah pä'ö'inä Meribá pä'ö'inä o'inö Israel ttö̧ja̧mä̧ ö̧ra̧huä̧rö̧nä̧ jȩtti̧na̧'a̧ttö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧ ka̧cuä̧mö̧ topö pättina'attö̧: ¿TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ ujututäcu ku̧, ko̧cu̧?
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 8 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Amalec ttö̧ja̧ttö̧ su̧ro̧da̧u̧mä̧ ichinä̧tö̧, ichömä Israel ttö̧ja̧cu̧ rohuähuinä̧tö̧ Refidim pä'ö micuomettö̧. \v 9 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Moisésmä, Josuérö pä'inö: Ya̧cu̧nä̧ u̧mä̧tö̧rö̧ pojopö ȩmö̧'ca̧ rä'opi. Amalecu rohuähui. Yo̧i̧ mo̧ro̧ po̧ri̧'tä̧ jo̧mȩ beipome Dios iäro̧'quȩ 'chu̧huä̧rä̧nö̧ chö̧jä̧cua̧sä̧. \v 10 Josuémä amalec ttö̧ja̧cu̧ rohuähuinö Moisés jiähuinöta'anötä̧, Moisés, Aarón'inä ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ Hur'inämä po̧ri̧yä̧'tä̧ päi'ome beipomecu̧ 'cha'achinä̧tö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 11 Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Moisés umö cä̧'ȩpä̧ra̧'a̧nä̧mä̧, Israel ttö̧ja̧mä̧ rohuäu iso juo'epinä̧tö̧, 'cuä'ächi'ö umö juiädomenämä, amalec ttö̧ja̧tä̧ rohuäu isojuo'epinä̧tö̧. \v 12 Moisés u̧mö̧ a̧mä̧cä̧chi̧'i̧yä̧u̧mä̧, Aarón'inä, Hur'inä ido'qui ȩmo̧po̧'ö̧ ppättepinä̧cu̧ i̧dȩ'a̧ jo̧mȩ ö̧'ä̧mä̧da̧ pä'ö, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Aarón'inä Hur'inä umö cä̧ttȩpä̧ri̧nä̧cu̧ yotucu pönä pätecu, \v 13 ja̧'hua̧nö̧tä̧ Moisés umöpi̧yä̧mä̧ 'chu̧'ä̧ri̧nä̧tö̧ kä̧hua̧ ma̧ä̧cho̧mȩ jubö päi'ömnä̧. Ja̧'hua̧nö̧tä̧ Josuémä rohuäu icuinö ucurä'chunä Amalec ttö̧ja̧rö̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 14 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ pä'inö Moisésrö: Pi̧yȩmä̧ cuyäru'tänä huȩyu̧ti̧, huȩyu̧ti̧'i̧pö̧mä̧ Josué ä̧ju̧cua̧ ucuocui, Mo̧ro̧jä̧ dȩa̧'a̧ttö̧mä̧ o'catoi'änärö si'epö chi̧cuä̧cua̧sä̧ Amalec ttö̧ja̧rö̧mä̧. \v 15 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Moisés aditinö ku icu iyähuome ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ ji̧yȩtȩ jä̧cuä̧ jiäcuähuä i̧sa̧ pä'ö o'inö. \v 16 Ja̧u̧mä̧ pä'inö, chöjo cä̧dȩpä̧ȩä̧ji̧mä̧ TÖ̧Ä̧NA̧HUA̧ i̧dȩä̧cä̧tä̧ ja̧'a̧, TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧TÄ̧ jä̧cua̧'a̧ Amalec ttö̧ja̧cu̧ juhua'a yabo tti̧tti̧cu̧'i̧nä̧ tturohuäunä jȩä̧cua̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\c 18 \v 1 Madián rȩjȩ sacerdote Jetró pä'ü mi̧kua̧, Moisés irecua kä'omä̧, Moisésrö'i̧nä̧, Israel ttö̧ja̧rö̧'i̧nä̧ o'cajuiyönä Dios jȩä̧ji̧mä̧ ä̧ju̧cui̧nö̧. Ja̧u̧mä̧ ä̧ju̧cui̧nö̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧, Egipto rȩjȩttö̧ Israel ttö̧ja̧rö̧ rä'epö icuäja'a. \v 2 Moisés imiya̧ Jetromä, Moisés i̧tti̧mö̧ tta̧ju̧ Séforarö ȩmi̧pä̧ 'chi̧nö̧ isodera̧'a̧ hue'ö icuinä̧cua̧rö̧, \v 3 ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ki̧tti̧mö̧ ta̧ju̧ru̧cu̧tä̧; Ya̧tȩmä̧ Gersón pä'ö micuinü̧, juhua'amä̧: “Korotö tti̧rȩjä̧ttö̧mä̧, ko̧ro̧jä̧ ttö̧ja̧sa̧sä̧”, Moisés päinomȩttö̧. \v 4 ka̧ra̧mä̧ Eliezer pä'ü micuinü̧, juhua'amä̧ Moisésmä̧ pa̧'a̧nö̧ päina̧'a̧ttö̧: “Chä'o Ö̧ä̧nä̧hua̧ Diosmä̧ ttörö ppä'ädinö. Ja̧u̧mä̧ faraón ucurä'chuttö tode'ö juiyönä̧ ppädinäcu̧sä̧.”
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 5 Moisés imiya Jetromä, Moisés i̧tti̧mö̧ tta̧ju̧ru̧'i̧nä̧, i̧tti̧mö̧rö̧'i̧nä̧ o'ipö ichinö, de'a jui̧yä̧jä̧ Dios ö̧jo̧mȩ mü̧ä̧'ca pättomȩ ä'ö ö̧ja̧'a̧. \v 6 Ja̧u̧mä̧ Moisésrö pä'inö: "Ttö cuimiya̧ Jetromä̧ ucuru topö ichäjisä, kui̧tti̧mö̧ tta̧ju̧ru̧'i̧nä̧, kui̧tti̧mö̧ ta̧ju̧ru̧'i̧nä̧ i'cächö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 7 Moisésmä̧ i̧tti̧mö̧ ttä̧do̧rö̧ topo'ö ichö rä'o'ömä, ä'cajo̧mȩ ja̧rȩyu̧ pä'i'ö te'äu 'chu̧o̧pi̧nä̧cu̧. Jahuätömä jitötä yotucunä adihuomenä 'cuättopäji jä'ecuäjä'cotömä̧, ö̧jode jacuä dodepinä̧tö̧. \v 8 Moisésmä̧ o'cajuiyönä ji'ähuinü̧ Israel ttü̧ja̧rö̧ ppä'ädö TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ faraónrö̧ jȩi̧nö̧'i̧nä̧, Egipto ttö̧ja̧rö̧ jȩi̧nö̧'i̧nä̧, mä̧nä̧nä̧ oto ttichomȩnä̧ usurä ttȩmä̧hua̧'a̧nä̧ ra̧huä̧pi̧jö̧ttö̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ ppädinö̧'i̧nä̧ jiähuinä̧cu̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 9 Jetromä̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧ rö̧ȩnä̧ esehuinö̧, o'cajuiyönä Israel ttö̧ja̧rö̧ adiu jȩä̧ji̧, Egipto ttu̧mu̧ttö̧ rä'epö icuäji'inä. \v 10 Jetromä pä'inö: TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧ tesehuarö pä'ötä hua̧, Israel ttö̧ja̧rö̧ faraón u̧mö̧ttö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Egipto ttö̧ja̧ ttu̧mö̧ttö̧'i̧nä̧ rä'epö icuina̧'a̧ttö̧. \v 11 Jitämä huo̧jua̧sä̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧, o'catoi'önä ttö̧ä̧nä̧huo̧tö̧ttö̧'i̧nä̧ abonänö böo ja̧'a̧ pä'ö, Egipto ttö̧ja̧ ttujurucu Israel ttö̧ja̧ ttö̧ja̧cuo̧mȩcu̧ dottächi'omenä, Diosmä umöhuäyotörömä rä'epö icuinö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\c 20 \v 1 Diosmä pa̧'a̧nö̧ ucuocuinö: \v 2 Tötäsä CU̧Ä̧NÄ̧HUA̧ Diosmä, Egito rȩjȩttö̧ koromecu̧ pporädinömä, korotö huetta'anä suräu cu̧jä̧tu̧cuo̧mȩttö̧ rä'epö icuinömä. \v 3 Ka̧ra̧ cu̧'ä̧nä̧hua̧tu̧cu̧ru̧mä̧ ucuo tecuähuätucuä ttö ttö chö'cattömä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 4 Ucutumä a̧'cua̧juä̧ 'co̧'ö̧mä̧ jȩcu̧'u̧ juiyätucu'anö ja̧'a̧ mo̧ro̧jä̧nä̧ ko̧cu̧ a̧'u̧cuä̧mä̧, pi̧jä̧nä̧ rȩjȩ jacuä co̧cu̧ttu̧'i̧nä̧, aje jacuoto ko̧cu̧tt'i̧nä̧. \v 5 Ucutumä ja̧rȩyu̧nu̧ pä'i'ö ucuotömä jȩcu̧'ä̧tu̧cuä̧ jahuätötömä, ttö, CU̧'Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧ Diosmä, ttömä Dios ä'cuoyäusä. Tömä̧ ro̧'ȩpö̧sä̧ ttä̧do̧tö̧ mi̧nä̧rö̧'i̧nä̧ jua'a yabo jahuätottö ichätörö'inä jua'a yabo ttö̧nä̧mu̧ o'cotörö'inä ja'auätö ttö̧nä̧mu̧rö̧'i̧nä̧ ttörö a̧'u̧tä̧tö̧rö̧mä̧. \v 6 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ TTÖMÄ isopäi'önätä̧ rȩcuätörö i̧jȩpö̧sä̧ TTÖRÖ repe'ätörö ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ huedinö jȩpö̧ ko̧cuä̧tö̧rö̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 7 Ucutumä CU̧'Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧ Dios chi̧mi̧ yapare ȩmö̧mä̧ jȩcu̧'ä̧tu̧cuä̧, jerupätö pä'ömä ja̧'a̧tä̧mä̧ topo'cö chä̧cua̧sä̧ TTÖ chi̧mi̧nä̧ yapare jȩpä̧tö̧rö̧mä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 8 Amucuädätucui 'Cuä'ächö pä̧mä̧dä̧cuä̧huä̧ mo̧ro̧, ttö chu̧mo̧ro̧ päi'önä 'cä̧'ȩpö̧ ku̧nä̧tu̧cui̧. \v 9 Cuaditätucu'anö ja̧'a̧ o'cajuiyönä cuaditähuätucumä ji̧mu̧tȩ ya'atenö mo̧ro̧ jo̧mȩtä̧. \v 10 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ji̧mu̧tȩ ta'arenö päi'omenämä TTÖRÖ ucuotö 'cuä'ächö pä̧cuä̧huä̧ mo̧ro̧mä̧ ja̧'a̧, CU̧'Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧ Dios chu̧mo̧ro̧. Ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧ päi'omenämä ja̧tȩ'i̧nä̧ adita pä'ömä juiya'a, ucu'inä, cui̧tti̧mu'inä, cu̧i̧tti̧mu̧mu nätö̧'i̧nä̧, cu̧mu̧huäyotö'inä, cu̧mu̧huäyotö nä̧tö̧'i̧nä̧, cuä̧ji̧mö̧ pä̧ca̧yö̧'i̧nä̧, ichäcuähuotö cuojusodenä ko̧cuä̧tö̧'i̧nä̧. \v 11 Jua'amä ttö CU̧'Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧MÄ ji̧mu̧tȩ ya'atenö mo̧ro̧tä̧ aditinösä̧ mo̧rpjä̧'i̧nä̧, pi̧jä̧ rȩjȩ'i̧nä̧, dä'ähuotä'inä o'cajuiyönä jua'a ko̧cu̧mä̧, ja̧'hua̧ta̧nä̧ 'cuä'ächö pä̧mä̧di̧nö̧sä̧ ji̧mu̧tȩ ta'arenö̧ mo̧ro̧. Ja̧'hua̧nä̧ ja̧'a̧ttö̧ ttö CU̧'Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧MÄ adihua pä'ötä kä̧'ȩpö̧ ku̧ni̧nö̧sä̧ ttö chu̧mo̧ro̧ päi'önä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 12 Cuä'orö'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cua̧ju̧ru̧'i̧nä̧ ucuotätucui, recuonänö cu̧jä̧tu̧cuä̧cua̧'a̧nö̧ pi̧jä̧nä̧ TTö CU̧'Ä̧NÄ̧HUA̧TU̧CU̧ Dios chi̧yä̧jä̧nä̧. \v 13 Ucutumä ya̧tȩrö̧'i̧nä̧ cuä'ömä cuicuätucuä. \v 14 Ucutumä ka̧ra̧ irecuacumä ä'ö'inä cui̧'chä̧tu̧cuä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 15 Ucutumä korotö ttiäre'inä cu̧nä̧u̧cuä̧tu̧cuä̧. \v 16 Ucutumä cuippeyänä ko̧cuä̧tö̧ tottätö pä'ötämä jȩcu̧'ä̧tu̧cuä̧. \v 17 Ucutumä tö'cönä ko̧cuä̧tö̧ ttojusode pä̧huä̧ ttucuätucuó; ucutumä pa̧hua̧ttucuätucuä cuippeyänä kö̧ irecuarö'inä, u̧mu̧huä̧ya̧rö̧'i̧nä̧, u̧mu̧huäyajuru'inä, äji päcayärö'inä, burrorö'inä koro cuippeyänä kö̧ ö'äre'i̧nä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 18 O'catoi'önä topinätö̧ cu'upä cöru'ächa'a ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cu'upä örohua'a'inä ja̧'hua̧ta̧'nö̧ ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧ trompetä rä̧mi̧pa̧'a̧, topinätö de'attö isoppa räopa'a. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ tottomenä jahuätömä ye'ecu tti̧'ä̧u̧ otonänö kä̧mä̧ni̧nä̧tö̧. \v 19 Jahuätö pä'inätö̧ Moiserö: Ujuturu ucuocui, ujuturu cucuocumä tä̧ju̧cuä̧cuo̧tö̧jä̧; DIOS ucuocuatö pä'ömä jȩcu̧'ä̧tö̧ hua'ö ticua'acu. \v 20 Moisés Israél ttö̧ja̧rö̧ pä'inö, "Yecuecuätucuä, Diomä ucuturu ko̧cuä̧mu̧ to̧'ä̧u̧jä̧ ja̧u̧ru̧ ye'ecunu cu̧jä̧tu̧cua̧ pä'ö jua'a yabocu suronä jȩpö̧ cu̧jä̧tu̧cua̧'a̧cu̧ pä'ö". \v 21 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ tö̧ja̧mä̧ otonätä̧ ko̧cui̧nä̧tö̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ Moisemä tö'cö päi'önä 'chi̧nö̧ isoppa idicuoppa ro̧mȩcu̧ DIOS ö̧jo̧mȩcu̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 22 TTÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ pä'inö Moiserö. "Pa̧'a̧nö̧ jicuähuajá Israél ttö̧ja̧rö̧mä̧: Ucutumä tä'cö ä̧ju̧cuä̧jä̧tö̧jä̧ TTÖ mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttö̧ chucuocua'a ucuturu. \v 23 Ttö chä'cattömä korotö a̧mo̧nä̧ ttö̧ä̧nä̧hua̧rö̧ cuä̧nä̧huä̧tu̧cu̧ pä̧i̧'ö̧nä̧mä̧ cuaditätucuä, orottö'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ pärätättö'inä tätömä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 24 Ucutumä TTÖRÖ ku'icu iyähuä cuiyätucua pä'ömä, isä'ca redä'cattö cuaditätucu'anä ja̧'a̧, juorötä i̧sa̧rö̧ ku'icu cuiyätucua pä'ö, tu̧ru̧hua̧cu̧ huȩnȩ juiyönä kä̧cuä̧huä̧ päi'onä, ovejarö jö̧ttö̧'i̧nä̧, päcayärö jö̧ttö̧'i̧nä̧. \v 25 Ja̧'hua̧nö̧ jȩcu̧'ä̧tu̧cuo̧mȩnä̧ttä̧ TTÖ chi̧mi̧nä̧ ucuotö jȩcu̧'ä̧cuo̧tö̧jä̧, ttötä ichö ppä̧dä̧dä̧cua̧sä̧ ucuturu. I̧sa̧rö̧ ku iyähuome inäduttu cuaditätucuttumä, cuaditätucuajá inähuä 'töcuocohuättö, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ja̧u̧ ucututä cuamonä cuiäretucunä cuaditätucumä surojötä bocuecuäcuotöjä. \v 26 Ucutumä TTÖ chiäre ku iyähuome 'cha̧cuä̧'chä̧cuä̧huä̧cä̧nä̧mä̧ 'chacuächätucuä; Jua'amä ucutu cu̧dä̧pä̧rä̧tu̧cu̧ i̧jȩcuä̧cha̧'a̧cu̧ pä'ö."
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\c 22 \v 1 Ya̧tȩ ttö̧ja̧sa̧ päcäyäro'inä ovejarö'inä nä̧u̧cu̧ iyöicuttumä̧, Ja̧'hua̧nö jö̧ttö̧mä̧ ja̧u̧mä̧ i̧mi̧ta̧cua̧tó ji̧mu̧tȩnö̧ huotö päcäyärö ya̧tȩ imihuämä ja̧'hua̧ta̧nö ya̧tȩ oveja imicuämä pa̧ja̧cua̧nö huotörö i̧mi̧ta̧cua̧. \v 2 Ya̧tȩ näu̧cuä̧rö̧rö̧ ttö̧o̧cui̧'o̧mȩnä̧ ka̧ra̧ i̧äre surojuoepurö, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö 'corupäioca'a jöttö'inä 'corupättö'inä, jahuanö jo̧mȩnämä ji̧yȩtȩ'i̧nä̧ ro̧ȩcuä̧mä̧ jui̧a̧tä̧ ö̧jä̧cua̧. \v 3 Ja̧'hua̧nö jo̧mȩnä käcua̧ räopäcua'a ä'canä ja̧u̧ doächöttömä, ja̧u̧tä̧ ja̧'a̧ cu̧ä'ö i̧cuäjimä pättäcua̧. Näu̧cuä̧rä̧cuä̧huä̧ i̧sa̧mä suronä jȩpu̧ önäu̧cuä̧ji̧mä imitacuapäö ja̧'a̧. Ja̧u̧ ppa̧huä̧dä̧ji̧ juia'a jöttömä, churutä micuänä iyö icuähua̧ päi'äcua̧ önäu̧cuä̧ji̧ micuähuomȩta̧. \v 4 I̧sa̧ ö̧nä̧u̧cuä̧cu̧ru̧ a̧cua̧rö'rö u̧ju̧nä̧rö̧ttö̧mä, päcäyärö jö̧ttö̧'inä burrorö jö̧ttö̧'inä ovejarö jö̧ttö̧'inä ja̧u̧mä ta̧ju̧ru̧ jo̧mȩ imitäcuä'cua̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 5 Ya̧tȩ ä̧ji̧mu̧ päcäyö̧rö̧ 'toecuoca'a u̧ju̧nä̧ra̧'a̧ u̧va̧ pättänä ka̧ra̧ iättättö cuätö, ttu̧ru̧cua̧mä suronä jȩttä̧ji̧mä̧ chutä uva iättättö adicuomȩttö̧ aditö ppa̧cua̧dö̧anö ja̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 6 Ocurä cuähuä ochanä'inä o̧tȩnäa'inä jareönä pättä o̧tȩ jö̧ cu̧nä̧cuo̧mȩinä yoähuächö huoöttömä,ttö̧ja̧sa̧ ocurä rä̧dȩta̧ji̧mä̧ toeäaji micuämä iso päiönä imitähuäcua̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 7 Ya̧tȩ u̧borö pärätä'inä umu jähuä'inä iyöttömö ojusode ppeyänä kö̧rö̧ hua'adö ötiyarö pä'ö ja̧'hua̧nö ja̧'a̧nä juodettö ttö̧nä̧u̧cuo̧mȩnä̧mä̧, nä̧u̧cuä̧rö̧'rö̧ ttö̧'o̧cui̧'o̧menämä, pidemä micuähuomettö̧'i̧nä̧ abonänö todäre jo̧mȩ päi'önä imitäcua̧'cua̧. \v 8 Näu̧cuä̧rö̧rö̧ ttö̧o̧cui̧o̧ca̧'a̧ jo̧mȩnämä, ja̧'hua̧nö jö̧ttö̧mä isode u̧ru̧cua̧tä̧ i̧'cha̧ päö ja̧'a̧ hueähuä ruhuotö ttä'ca jo̧mȩ jahuätötä tottarö päö ippeyänä kö̧ umu jähuä mea̧'ja̧päö. \v 9 Ji̧yȩtȩttö̧ huȩnȩ jö̧ ötö'cömä, päcäyä jö̧ttö̧'inä, mu̧rö̧ba̧ jö̧ttö̧'inä, pujä̧ti̧yu̧ jö̧ttö̧'inä, koro juäi toeäji jöttö̧o' inä ka̧ra̧ ya̧tȩtö̧ päöttömä: "Piyȩmä ttö chiäre ", hueähuä huȩnȩ aditätömä jahuätö pättö ttäju̧cua̧ päö jina'a̧. Juorötä jahuätörö ä̧ju̧cu̧ pidetä ja̧'a̧ päö tticua päö. Ja̧u̧ jahuätö ttö̧o̧cui̧ä̧cu̧mä micuähuomettö̧'inä abonänö todäre jo̧mȩ päi'önä imitäacua̧ ippeyänä kö̧rö̧mä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 10 Ya̧tȩ ippeyänä kö̧rö̧ iyöttömä asnorö'inä, päcayärö'inä, ovejarö'inä ka̧ra̧ i̧sa̧rö̧'i̧nä̧ tta̧huä̧ra̧ pä'ö hue'öttömä ja̧u̧ päjí 'corujuo'ächöttö'inä 'tahuipöttö'inä ko̧ro̧nö̧mä̧ tottöjuiyönä ttö̧nä̧u̧cu̧ttu̧mä̧, \v 11 ta̧ju̧cuäyotö pättäcuotö TTÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ ä'cajo̧mȩttö̧, ujutu ta̧ju̧huotömä tippayänä kö̧ ö'äremä me'o̧co̧tö̧ pjätöjä. Ja̧u̧ u̧ru̧hua̧mä̧ ja̧'hua̧nö̧tä̧ ja̧'a̧cua̧ pä̧cua̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ka̧ra̧'i̧nä̧ pä'äji jä̧ji̧ta̧'a̧nö̧ jȩa̧ pä'ömä juiyäcua'a. \v 12 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ttö̧nä̧u̧cuä̧ji̧tö̧mä̧, ka̧ra̧mä̧ pa'ajita'anä suronä päi'äji aditö icu iyö'anä ja̧'a̧ u̧ru̧hua̧rö̧. \v 13 Ja̧u̧ äjicuä̧cuä̧hua̧rö̧ de'a i̧sa̧ cuä'ö sesepö icuäjitömä, ja̧u̧ tta̧'a̧rö̧mä̧ i̧jȩpa̧ pä'ö ja̧'a̧ jua'a 'cuäopäjimä. Ja̧u̧mä̧ i̧mi̧töjui̧yä̧cua̧ ja̧u̧ de'a i̧sa̧ sesepö iucuäjimä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 14 Ya̧tȩ ttö̧ja̧sa̧ ippeyänä kö̧ ä̧ji̧mu̧ttö̧ pärou ȩmö̧ttö̧mä̧ ja̧u̧ ȩmä̧jä̧cu̧ 'tahuipönä ko̧ro̧nö̧mä̧ korupäi'öttömä̧ u̧ru̧hua̧ toächomettö̧, ja̧u̧ pärohuäjimä pä'äji jä̧ji̧ta̧'a̧nö̧ aditö u̧ju̧nä̧cua̧ suronä päi'äjimä. \v 15 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ u̧ru̧hua̧ jȩnȩtä̧ ö̧jö̧ttö̧mä̧, ja̧u̧ pärohuäjimä mitocö jä̧cua̧; Ä̧ji̧cuä̧cuä̧hua̧ päroutä i̧yä̧hua̧ jö̧ttö̧mä̧, i̧mi̧tä̧cua̧ pärou micuähuometä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 16 Ya̧tȩ isaju uborö jerupajuru oborädöttömä ja̧u̧mä̧ pätecuächö, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ jahuäjucu ä'öttömä, ja̧u̧mä̧ isopäi'onätä̧ irecua päi'önö ȩmä̧cua̧ ö'cähuätö ttimita pä'ö pätetö ku̧nä̧huo̧mȩ jö̧ta̧'a̧nö̧. \v 17 Jahuäju kä'o ja̧u̧ru̧ iyä pä'ö juiyöttömä, ja̧u̧ ubomä pärätä i̧mi̧tä̧cua̧ uborö jerupajuru mitähuome jö̧ ta̧'a̧nö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 18 Chu̧mä̧ri'änä̧tä̧ kä̧ju̧mä̧ kö̧jö̧ juiyö'anö ja̧'a̧. \v 19 Ya̧tȩ i̧sa̧cu̧ ä'ömä cuä'ö tticuapä'ötä pätecuächö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 20 Ya̧tȩ Ö̧Ä̧NÄ̧HUA̧ huocotörö ku'icu iyähuä iyöttömä iyöttömä ja̧u̧mä̧ si'epö i̧cuä̧huä̧tä̧ jä̧cua̧. \v 21 Ko̧ro̧jä̧ tö̧ja̧sa̧rö̧mä̧ amäcö aditö usuräunämä jȩcu̧'ä̧, ucu'inä Egiptorȩjȩ ra̧'a̧ttö̧mä̧ ko̧ro̧jä̧ ttö̧ja̧sa̧ ki̧nö̧jä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 22 Amäcö juäi aditö kusuräunämä jȩcu̧'ä̧ recuarö'i̧nä̧ ja̧hua̧ta̧'a̧nö̧ rȩyo̧rö̧'i̧nä̧. \v 23 Amäcö juäi aditö kusuräunä jȩcu̧'ä̧u̧ TTÖ, TTÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧ pä̧i̧cu̧nä̧ jättepöttömä, isopäi'önä jahuätö huottömä chä̧ju̧cuä̧cua̧sä̧. \v 24 Ttö chamisurächi'äcua'a ja̧'hua̧nö̧ päi'omenä ucuturu curä'chunä cuä'ö chi̧cuä̧cua̧sä̧; ttirecuamä recua juojäcuaju ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ tti̧tti̧mu̧'i̧nä̧ rreyotö juottäcuotö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 25 ya̧tȩ chu̧mu̧huäyotöttö usurä isarö pärätä ö'oräuttumä, pärocuähuä i̧sa̧ 'cua̧rö̧nä̧ yabucu imitönä jȩcu̧'ä̧. \v 26 'ca̧tä̧cuä̧hua̧tä̧ cu'oräuttumä, kä̧hua̧ räopäcua'a ä'canä ppa̧cuä̧di̧pa̧ pä'ö ja̧'a̧, ja̧huä̧ta̧mä̧ ji̧ta̧tȩtä̧ ja̧'a̧ttö̧ juäocua pä'ömä; \v 27 Ja̧huä̧ta̧tä̧ ja̧'a̧ cuidepänä juäcuocunä ppä̧dä̧ta̧ ja̧'a̧ttö̧. ¿Ti̧tä̧ ko̧ro̧ta̧nä̧ juä'ocu cuä'a'a jä̧ttö̧? ja̧u̧ ttörö juo'öttäömä, ttömä chä̧ju̧cuä̧cua̧sä̧ jua'amä re toäcuähuä i̧sa̧ cha'attö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 28 TTÖRÖMÄ surojönä pä'ä'chömä cucuocuätucuä, Diorömä, ötahuiyänä ruhuo hue'ätörö'inä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 29 Ttiäre iyähuä cuiyätucuoca'a jö̧nä̧mä̧ jȩcu̧'ä̧tu̧cuä̧ iyätucui ppätta cuähuä u̧huä̧ju̧mä̧ uva isoyä pä̧i̧'ö̧nä̧ 'cuȩcuä̧huo̧mȩtö̧mä̧. TTÖRÖ iyi cui̧tti̧mu̧ttö̧ ä̧cuo̧mȩnä̧ i̧sa̧rö̧. \v 30 Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧tä̧ jȩcu̧'a̧ cuä̧ji̧mö̧ bueyetö̧ttö'inä jja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ovejatö̧ttö̧'i̧nä̧. Ji̧mu̧tȩ ta'arenö mo̧ro̧ jo̧mȩ tö̧jä̧cuo̧tö̧ tta̧ju̧cu̧mä̧, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ji̧mu̧tȩ huäba'acuä mo̧ro̧ päi'omenä TTÖRÖ cuiyajá. \v 31 Ucutumä ttöttö 'quȩ'ȩcuo̧tö̧tä̧ huotöjä. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ de'a i̧sa̧ yö̧yö̧pö̧ icuäcuru idepä'inä cucuätucuä. Ja̧'hua̧nö̧ jo̧ca̧'a̧ jö̧ttö̧mä̧, ä̧hui̧ri̧tö̧ ttucua pä'ötä iyätucui.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capitulo 22
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\c 23 \v 1 Yaparemä jicuhuähuä kärätä yapare pä'äji pä'ömä. juhua'a jö ta'anö surojö yapare jiähuä'chöcui'inö ppäcuächiä'ä. \v 2 Recuätöcumä cui'chä suronä jecu'a̧ pä'ömä, Ucuocuätä'inä cucuocuä, isopä'önä korotö Recuätö pättönä juhua'a jo̧tä̧'anö jȩpi̧. ja'hua'anö pä'anö cuieruhua'arä'amä jȩcu'ä. \v 3 ya̧tȩ usurä I̧sa̧rö̧ suronä pä'imä ppä̧cuä̧dä̧rä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 4 Ya̧tȩ cuäboi'yä̧ äji bö'ö pä'cäyä jö̧ttö'inä, äji burro jo̧ttö'inä i̧re'ttehuä̧'chä'a cu'ocui'ottömä, uruhuarätä ppä'ädirö. \v 5 ya̧yȩ ucuru kö'cocö äji burro ämä'ca'a epomenä juiyö ppä'ächi'ö mo'ämöttömä, jä'atemä to'cuärö̧. ppä'ädirö äji burrocutä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 6 Yorö'iso suröju cuoepä'ä̧nä pä'a̧nä pätömä tocuä'a, ja̧'hua̧nö ja̧'a̧ ju̧ta̧'a̧nö suronä jȩpä̧ji̧ro̧ huȩnȩ jui'a jö̧nä̧'i̧nä'a̧ pä'cuhuä, ja̧'hua̧'a̧nö ja̧'a̧nä suronä jȩpo̧'co̧ pä'ä jirömä ro̧ȩcuänä päcuhuä. \v 7 Ka̧ra̧cu̧ ppäcuächia'ä yapare ji'ähuäcuä pä'ömä, jȩpo̧'cö̧ pä'irömä cuä'ö cui'cuä, ttömä pädö juiyä̧cu̧äsa̧ suronä jȩpä̧'ä̧tö̧rö̧ , Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö suronä jȩpo̧'cö̧tö̧ pätö jö̧nämä. \v 8 Ji̧yȩtȩ'i̧nä cuemä yapare jȩcö̧ tti̧mitömä, Ja̧'hua̧'a̧nö jȩä̧cuä̧huä̧mä adicuo'cä'a tö̧pä̧rä̧ttömä , ja̧'hua̧'a̧nö jȩä̧cuä̧huä̧mä surojuoecuätä ja̧'a̧ ka̧rä̧ adiunätä kö̧rö̧. \v 9 Kärä'attö ichäcuäcuötörömä cua̧'cua̧ ttä̧huȩcuä̧, tä'cö ucutumä huo̧juä̧to̧ja̧ kärättö ichäcuähuötö ttö̧ja̧mä, Ucutu'inä käräja Egipto ttö̧ja̧ tti̧rȩja̧ttö̧ ichäcuähuötö pinätö̧ja̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 10 Cui̧rȩja̧nämä seis a̧jȩ jo̧menä cujunäcua̧ja̧ ö̧cuä̧ju̧mä Ja̧'hua̧'a̧ta̧nö cu'cä̧'ä̧täcua̧ja̧ ö̧huäjuo̧mä. \v 11 ja̧hua̧'a̧nö ja̧'a̧nä korömo̧ttö̧ todäre a̧'jȩmä tä'cö cu'cuä cuähuämä . cuju̧ni̧yä̧cuä̧ja̧. korotö ttirȩja̧nä kähuätö̧ ötähuätö huoröttö tucuä pä'ö. ja'huätö tticuipömä de'a isottö äjicuäccuähuöttötä ttua̧huä̧cuȩmä. jua'a ta̧'a̧nö cuätucu uvas'inä a̧dȩ'i̧nä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 12 Seisnö mo̧ro̧tä̧ cuä̧di̧tä̧cuä̧ja̧ cuäditähuämä, ja̧'hua̧nö ja̧'a̧dä̧ sietenö mo̧ro̧mä cuä'ächi'ö cui'ämädä̧cuä̧'ä̧, pi̧yȩmä cuäji bö'ö pä'cäyä'inä,cuäji burro'inä cuä'ächi'ö i̧'a̧ pä'ö, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö cumuhuäyaju ki̧tti̧'i̧nä, kärättö ichacuähuottö'inä 'cuä'ächi'ö ttö̧ja̧ pä'ö. \v 13 Adiunä a̧ju̧cui̧ ucuru pädömä. Ja'huätö ja̧'a̧ttö̧ 'cöröttö tö̧ä̧nö̧ttö̧ro̧mä oä'chu'inä pätä'chä'anämä ja̧'a̧tä̧ töhuocumä, Ja̧hua̧ta'a̧nö ttucuöcuänä'inä ja̧'a̧tä̧ ttuhuö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 14 A̧'ȩttö̧mä huäbodäcuä jo̧menätä̧ jȩcuä̧ttö̧cuä̧jä̧ ttörö amucuädö. \v 15 pi̧yȩ pä'cärimä pan ppö̧'a̧mo̧'cö̧ jui̧yönä cuäcuähuä jäcuä'ä ttötä huedinö pi̧yȩmä cucuäja̧ pan ppo̧'ä̧mo̧ juiyönä cuähuäcuämä sietenö mo̧ro̧tä̧. ja̧'hua̧nö ja̧'a̧ttö̧ pä̧'a̧nö pä'ö. 'kunäcuä̧'ä̧ ttö 'chä'cä jo̧metö Abil ka̧hua̧ kä'cä'inä cui̧jȩcua̧ja̧. Ja̧'hua̧ta̧'anö ja̧'a̧ttö̧ ja̧u̧nö pä̧nä jä'inöso̧me ji̧na'a̧ Egipto rȩjȩttö̧ räcuopinä'a̧mä. Ja̧'hua̧nö ja̧'a̧ttö̧ ya̧tȩ'i̧nä jui'ömä ichujuyuanö ja̧'a̧ttö̧ 'chä̧'a̧cu̧mä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 16 Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö ppättiyu cuähuä a̧cuo̧mȩnä'a̧ji̧ cui̧ättänä cu̧ju̧nömä 'quiyächomenämä pä'cäri jȩcuä̧cuä̧ja̧, Ja̧hua̧nö ju̧ta̧'a̧nö cucuȩ cuähuä röji a̧'ȩ beipome 'tö̧'cä̧ta̧'a̧ pä'ö pä'cari jȩ'ttä̧cuä̧ja̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö cuähuä cu̧ju̧näji röji cujunäji̧ o̧'ca ka̧cui̧pä̧ji̧ do'opö cuihuomenä'inä. \v 17 Jahuanö ja̧'a̧ttö̧ O'catoi'önä u̧mätömä ya̧'ö̧cu̧pö̧nä ttichö'anö ja̧'a̧ttö̧ cu̧ru̧huä̧ chä'ca jo̧me a̧'ȩttö̧mä cuäbodäcuä jo̧menä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 18 I̧sa̧ro̧ uhuojacumä kuicumä cuiya pä'ömä jo̧'ca̧'a̧ ttörö mä pan ppö'a̧mä juaicu korö mo̧ro̧ pä̧i'önä cuiyuttö, Ja̧'hua̧ta̧'a̧nö i̧sä̧ ö̧'a̧dȩmä korö mo̧ro̧ päi'önä cu̧ju̧ni̧ä̧'a̧chä̧. \v 19 Cujunähuä̧'a̧ a̧huo̧mȩnä jähuätö cui'cacha pä'ö ja̧'a̧ chojuisodenärä̧. TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ Dios ojusoderä̧'a̧ oveja i̧tti̧ mu̧ä̧yä̧rö̧mä chutä ja̧ju̧ 'kätäte isoyanämä dacujuiya'anö ja̧'a̧nö ja̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 20 huȩdä̧cuä̧sä̧ chu̧mo̧cuäyä̧ Angelrö mänänä cui'chä̧'a̧nä̧ tä̧huä̧rä̧cuö̧ pä'ö, Ttötä ihueye 'que'epo̧ chu̧ju̧ninärä̧'a̧ cui̧rȩbȩhuä̧'a̧ pä'ö. \v 21 Churötä adiu'ö ä̧ju̧cu̧ uhuöti curahuäri'oca'a, Curähuäröttömä ja'ate toiyäcuäjä. ja̧u̧ru̧mä ttötä ja'huanö huedä'ättö. \v 22 Isopäi'önä ihuene ä̧ju̧cu̧, ttö huedötä'anö jecu̧ttu̧mä, ucu cuäboiyottömä ttö'inä chaboiyottö ttä'cuotö, ucuru suronä pä'ättörömä, ttö'inä surönä pä̧tä̧cuä̧sä̧ jahuätörö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 23 chu̧mo̧cu̧äyä Angel cuä'canä i̧'chä̧'a̧cua̧, Amoreosrö i'cächä̧'a̧cuä̧, Hititas ttö̧ja̧rö̧'i̧nä, Ferezeosrö'inä, Cananitasrö'inä, Hetitasrö'inä ja̧hua̧ta̧'a̧nö Jebuseorö'inä. Siepuchicuä̧'a̧sä̧. \v 24 Ä̧mönä tö̧ä̧nä̧huo̧tö̧rö̧mä cuihue'quiyunä pämädö̧mä ucuotömä jȩcuä̧tö̧cuä̧'a̧, jahuätö jȩttö̧ja̧nömä. Ja̧hua̧nö ja̧'a̧ttö̧ ja̧u̧ O'ca'amä kä'ö'icu kada'ca ' chuhuäromettö mo'ä chö ppo'äcua päi'önä jȩpo̧ 'chi̧cuä̧cuä̧sä̧. \v 25 ttö churu̧huä̧'a̧ cuä̧nä̧huä̧ Dios rötä ucutu päi. ja̧'hua̧nö Jȩcu̧tö̧mä ttötä chiyä̧cuä̧ja̧ cu̧cuȩ pan'inä, cuäcuoya ajiya'inä. Cumäri'che'inä aditöchicuäcuäja̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 26 Isajumä yajute'inä möchaju päji'oca'amä ko̧ji̧'yä̧cuä̧ju̧ ja̧'hua̧'a̧ta̧'a̧nö yajute'inä kitti̧rö̧ kä'conä kuhuäbecuä'acu 'corupäi'yäcua juhuöjä rȩjȩttö̧mä. ttötä recuo ttö̧jö̧nä jȩchä̧'ä̧cuä̧sä̧. \v 27 Ucu cui'chacuäjärä'a ka̧cuä̧tö̧ro̧mä, ttötä jechä̧'a̧cuä̧sä̧ jahuattö yettecuä'chönä. ttötö cuä'ö chienäcua̧sä̧ cui̧'cho̧'a̧cuä̧ kämätörö. ttötä jȩchä̧cua̧sä̧ ucu cuabo'iyottömä ye'ecueä'chö tötipä'ächönä . \v 28 töttä huedä̧cuä̧sä̧ cuä'canä isotö pä̧ju̧ru̧, jua̧'anö kä̧cua̧ttö̧ ucu cuä'ca jo̧mȩttö̧ ttötipächa pä'ö jahuätömä pitö ja̧'a̧ Cananeos ttö̧jä̧'i̧nä, Heveos'inä ttö̧ja̧'i̧nä, hititas ttö̧ja̧'i̧nä ji̧nä'a̧. \v 29 ya'ate a'ȩtö̧'inä chi̧cui̧pi̧yä̧cuä̧jä̧ juhuäjä rȩjȩ de'a juiyä̧ja̧ pä'inö. de'a Isotö päcuätö rottächa'anämä .
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 30 Juhuätö jattömä, ttötä jȩ'chä̧'ä̧cua̧sä̧ cuä'ca jo̧mettömä a̧cuo̧pö̧nä rä'opächö cuähuä uhuä̧ju̧mä jua'a rȩjȩ suhuädi'önä ka̧'a̧ pä'ö. \v 31 ttötä jȩchä̧cuä̧sä̧ cui̧rȩja̧mä pä̧'a̧nö jö̧nä̧. dubora töhuorätö ka̧mädö̧ Filisteos ttö̧ja̧ tö'aje jubö de'a juiyä̧'a̧ttö ka̧mädö̧ Eufrates aje bu'ö ttötä jȩchä̧'ä̧cuä̧cua̧sä̧ juä̧'ä̧nä ka̧'a̧cuä̧törö̧ rokuäju cujuruhuä pä'ö. Ucu cujö̧metö̧mä jahuanöta̧. ya'opu cuicuäcuäja̧ jahuätörömä. \v 32 Jahuätöcumä ppäcuä'ächi'ä a̧mönä tö̧ä̧nä̧huö̧tö̧rö̧ uhuotö jȩcuä̧'a̧cu̧ ucu'inä. \v 33 Cuirȩja̧ nä ttö̧jä̧'ä̧nä'inä ja̧'a̧tä̧ to'cua'attö, Ucu'inä jahuatö ju̧tä̧'a̧nö suronä jȩcuä̧'ä̧cu̧ a̧mönä tö̧ä̧nä̧huottörö Ucuotö. jau̧ juäi'mä yapare jahuätä ja̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capitulo 23
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\c 24 \v 1 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧, Moisésrö pä'inö: "Chö̧ja̧'a̧cu̧ 'cha'achi, Ucu'inä, Aarón'inä, Nadab'inä, Abiú'inä, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ Israel ttö̧ja̧ tturuhuotö ttä̧mö̧ setentanö huotucu juhua'atä otonänö kä̧nö̧ ucuo tecuähuätucuattö̧jä̧. \v 2 Suro Moiséstä jä̧cua̧'a̧ chö̧ja̧'a̧cu̧ tö'cönä̧nö̧ päi'ö̧cua̧mä̧. Korotömä chö̧jo̧mȩcu̧mä̧ ttötö'cöhuächi'a pä'ömä jo̧ca̧'a̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ttö̧ja̧'i̧nä̧ ja̧u̧cu̧mä̧ 'cha'achocotö ttäcuotö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 3 Moisésmä 'chä̧hui̧'ö̧ ttö̧ja̧rö̧ o'cajuiyönä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ i̧huȩnȩ'i̧nä̧, päji huȩnȩ'i̧nä̧ ji'ähuinö. Ttö̧ja̧ o'catoi'önä ji̧nä̧ yo̧mȩtȩnä̧ huopö ädätinä̧tö̧: "Ujutumä jȩtä̧cuo̧tö̧jä̧ o'cajuiyönä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ i̧huȩnȩ'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ päji'inä̧ ." \v 4 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Moisésmä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ i̧huȩnȩmä̧ o'cajuiyönä̧tä̧ huȩyu̧ti̧nö̧. Pä'ötä mo̧ro̧ päia'a, Moisésmä möä'ca kada'ca i̧a̧sa̧rö̧ ku icu iyähuome aditinö ja̧'hua̧nö̧ jȩpö̧ docenö ido'qui'inä aditö ku̧ni̧nö̧, ja̧u̧ inä o'quimä huȩnȩcuä̧chi̧na̧'a̧ israel ttö̧ja̧ docenö huotörö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 5 Ja̧u̧mä̧ Israel ttö̧ja̧ mö̧ä̧yotöttö yotuterö hue'inö ttiäre ku icu ttiya pä'ö, ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ttöäre iyähuä iyinä̧tö̧ pä̧cä̧yu̧rö̧ TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧. \v 6 Moisésmä ttucuoja ju'toyattä ca̧ca̧tä̧ji̧'ca̧ o̧'ta̧hui̧yä̧nä̧ dachö ku̧ni̧nö̧; juhuoyatä ju'toyamä ku icu iyähuome riripinö.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 7 Ja̧u̧mä̧ esecuinö cuyäru'tä ȩmo̧po̧'ö̧ pä̧i̧cu̧nä̧ ttö̧ja̧ ttä'ca jo̧mȩttö̧ ucuocuinö. Jahuätömä pä'inä̧tö̧: "Ujutumä jȩtä̧cuo̧tö̧jä̧ o'cajuiyönä TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ ucuocuäjimä. Ujutumä isopäi'önä tucuotäcuotöjä̧". \v 8 Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Moisésmä ca̧ca̧ti̧nö̧ isotö ttucuoja ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ttö̧ja̧rö̧ riripinö, ja̧u̧mä̧ pä'inö: poya ttucuojanä ucuturu esecuinö TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧, pi̧yȩ jȩä̧cuä̧ iyinömä o'cajuiyönä ucuocuinötä̧ ja̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 9 Ja̧u̧nu̧ o'ca Moisés'inä Aarón'inä, Nadab'inä, Abiú'inä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ setentanö̧ huotö Israel ttö̧ja̧ tturuhuotömä möä'cara̧'a̧cu̧ 'cha'achinä̧tö̧. \v 10 Jahuätömä topinä̧tö̧ Israel ttö̧ja̧ TTÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧RÖ̧. Ttö̧jä̧pö̧ ttö̧jä̧dä̧ro̧mȩmä̧ zafiro ido'quittö rutähua'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ ji̧na̧'a̧. Adiu saruhuina̧'a̧ mo̧ro̧jä̧ jö̧ ta'anö. \v 11 Diosmä ra̧huä̧ro̧cö̧ pinö Israel ttö̧ja̧ tturuhuotörömä, jahuätömä Diosrö topinä̧tö̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cuä̧nö̧'i̧nä̧ cuinä̧tö̧, au'inä ahuinä̧tö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 12 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧MÄ̧, Moisésrö pä'inö: 'Cha'achi chö̧jo̧mȩ mö̧ä̧'cara̧'a̧cu̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ju̧huȩnȩtä̧ cu̧ja̧jä̧. Ttötä chiyäcua̧jä̧ inäbittö chaditodä, hueähuä huȩnȩ ttö chi̧huȩyu̧tinodä, ja̧u̧mä̧ ucutä cu̧huo̧juȩta̧ pä'ö. \v 13 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Moisésmä umöhuä̧ya̧ Josuécutä rä'opinö̧ ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ 'cha'achinö möä'cara̧'a̧ Dios ö̧ja̧'a̧cu̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 14 Moisésmä ji'ähuinö pinö jina'a̧ ttö̧ja̧ tturuhuotörömä: Pȩnȩtä̧ ka̧cuä̧tu̧cui̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ tta̧'ä̧rä̧tu̧cui̧ ujutu ppa̧tä̧chome jubö ucutu cujä̧tu̧cuo̧mȩcu. Aarón'inä, Hur'i̧nä̧ jahuätömä ucutucu ttö̧jä̧cuo̧tö̧. Ya̧tȩ surojö ucuocuttömä, ja̧'a̧tä̧ topätucuirö jahuätö ttö̧ja̧'a̧cu̧ i̧'cha̧'a̧nä̧." \v 15 Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Moisésmä möä'cara̧'a̧cu̧ 'cha'achinö ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ajiya isoppatä a̧ttä̧di̧'i̧nä̧cu̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 16 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ usärömä Sinaí möä'canä ki̧na̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ isoppamä a̧ttä̧di̧'i̧na̧'a̧ seisnö mo̧ro̧ jo̧mȩnä̧. Sietenö mo̧ro̧ päi'omenä Ja̧u̧mä̧ huopinö Moisésrö isoppa jacuättö. \v 17 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUA̧ usärömä Israel ttö̧ja̧ tottomenämä ocurä cuoarä möä'ca ju'tättö cuoa'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ ji̧na̧'a̧. \v 18 Moisésmä isoppa jacuä do'ächächö möä'cara̧'a̧cu̧ 'cha'achinö. Ja̧u̧mä̧ ki̧nö̧ möä'ca ju'tämä cuarentanö mo̧ro̧ jo̧mȩnä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cuarentanö yodo jo̧mȩnä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 24
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 25
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\c 26 \v 1 Dios ö̧jo̧de cuaditajá tto̧ȩcuä̧ta̧ adihuäjuäi linottö adicuä̧ta̧mä̧ dieznö o̧ta̧ jo̧mȩnä̧, ja̧'tu̧huä̧ta̧'i̧nä̧, tädönä tu̧huä̧ta̧'i̧nä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ tu̧huä̧ta̧'i̧nä̧ querubin pä̧ttä̧u̧ tta̧'cua̧juä̧ ku̧nö̧. Pi̧yȩ adicuämä huo̧juȩcu̧nä̧ hua̧ aditäcuä̧ ja̧'a̧. \v 2 Pi̧yȩ o̧ta̧ öotomä 28nö ttu̧yu̧'ca̧ri̧ pa̧ja̧cuo̧mȩ jo̧mȩnä̧, o'cajuiyönä tto̧ȩcuä̧ o̧ta̧mä̧ koro o̧ta̧ jö̧ta̧'a̧nö̧ yorätehuina'a. \v 3 Jimötenö o̧ta̧ koro o̧ta̧cu̧ todeunä kö̧nä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ koro o̧ta̧'i̧nä̧ koro o̧ta̧cu̧ todehuina'a.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 4 Ä̧cuo̧mȩnä̧ i̧sä̧ta̧ jäyä beipome huä̧mȩnä̧mä̧ ojuhui̧yänä̧ rö̧nä̧'chi̧ ja̧'tu̧huä̧ta̧ttö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧tä̧ rö̧nä̧'chö̧ jȩpi̧ ko̧ro̧ta̧ röji isä̧ta̧nä̧'inä̧. \v 5 Ä̧cuo̧mȩnä̧ i̧sä̧ta̧nä̧mä̧ cincuentanö jo̧mȩnä̧ o̧ta̧ttö̧ nö̧'cä̧rö̧ cuaditajá ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ röjinä rä̧ta̧'i̧nä̧ cincuentanö jo̧mȩnä̧ o̧ta̧nä̧ nö̧'cä̧rö̧ cuaditajá, pi̧yȩmä̧ jȩ'cua̧jä̧ pä̧tȩcuä̧nö̧ rö̧jä̧mö̧nä̧. \v 6 Cincuentanö o̧bö̧ orottö ȩttö̧ icu cuaditajá koro o̧ta̧cu̧ todeunä, Dios ö̧jo̧memä yoräteunä̧tä̧ ki̧'ä̧cua̧'a̧nö̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 7 Cabra uhuo'chettö isode huäme tto̧ȩcuä̧ta̧ 'cua̧rö̧nä̧ jä̧ta̧ cuaditajá Dios ö̧jo̧de huä̧mȩnä̧mä̧. Tto̧ȩcuä̧ o̧ta̧mä̧ oncenö o̧ta̧ jo̧mȩnä̧ cuaditajá. \v 8 Ji̧ta̧cu̧nä̧ tto̧ȩcuä̧ o̧ta̧ öotomä̧ 30nö ttu̧yu̧'ca̧ri̧ jo̧mȩnä̧ ji̧na̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ kä̧cuo̧rä̧ta̧cu̧mä̧ pa̧ja̧cuä̧nö̧ ttu̧yu̧'ca̧ri̧ jo̧mȩnä̧ jä̧cua̧'a̧. Ja̧u̧ oncenö o̧ta̧ ji̧ta̧cu̧ pö̧nä̧mä̧ yorätehuä̧cuä̧. \v 9 Ji̧mö̧tȩnö̧ o̧ta̧mä̧ ko̧ro̧ta̧cu̧ todeunä jȩ'cua̧jä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ koro o̧ta̧ seisnö o̧ta̧nä̧'i̧nä̧. Seisnö̧ i̧sä̧ta̧mä isode ä'ca jo̧mȩ to̧rä̧dö̧ cu̧na̧jä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 10 Ä̧cuo̧mȩnä̧ rö̧jö̧ o̧ta̧nä̧mä̧ cincuentanö nö'cähuä appiyä cu̧na̧jä̧, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ttoecuä o̧ta̧ korota̧cu̧ boecuächome beipomemä cincuentanö appiyä cu̧na̧jä̧. \v 11 Broncettö̧ cincuentanö o̧bö̧ cuaditajä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ko̧ro̧ta̧cu̧ jäbechächönä ittähuä appiyämä. O'cajuiyönä o̧ta̧mä̧ ji̧nä̧ ji̧ta̧tȩtä̧ päi'önä todehuächi'önä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 12 Ttoecuä o̧ta̧ttö̧ ka̧cui̧pä̧ji̧mä̧, pa̧'a̧nö̧ pä'ö pähuä, isode beipome 'cuäo'önä ka̧cui̧pö̧mä̧ Dios ö̧jo̧de aboja'acu ti̧ttä̧da̧ pä'ö ja̧'a̧. \v 13 Ya'ute ttu̧yu̧'ca̧ri̧ jo̧mȩnä̧ ka̧ pä'ö ja̧'a̧ ya'utenämä ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ kara'anä'inä ya'ute ttu̧yu̧'ca̧ri̧ jo̧mȩnä̧ ki̧na̧'a̧-- isode ttoecuä o̧ta̧ttö̧ otoö ka̧cui̧pä̧ji̧ o̧ta̧mä̧ ö̧jo̧de pätecu a̧ttä̧chi̧'ö̧nä̧ tti̧cuä̧da̧ pä'ö ja̧'a̧. \v 14 Dios ö̧jo̧de huä̧mȩnä̧ tto̧ȩcuä̧ta̧mä̧ oveja ubo i̧jȩta̧ tuhuönä 'cucuetö cuaditajá ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ tä̧ö̧nä̧ jä̧ta̧mä̧ ko̧ro̧ta̧ dȩa̧'a̧nä̧ cu̧huȩna̧ja̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 15 Dios ö̧jo̧demä äpate ä'ca jueönä ku̧nä̧huodämä acacia dauttö cuaditajá. \v 16 'Chu̧huä̧rä̧cuȩ o̧'quȩ öotomä 10nö ttu̧yu̧'ca̧ri̧ jo̧mȩnä̧ jä̧cua̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ öcähuemä ya'ute ttu̧yu̧ca̧ri̧ kä'co jo̧mȩ ji̧na̧'a̧. \v 17 Dau isode korodä korodäcu rarecuomȩmä̧ ta̧ri̧rȩnä̧ pȩcuo̧pa̧ja̧. O'cajuiyönä isodemä pa̧'a̧nö̧tä̧ cuaditaja. \v 18 Dios ö̧jo̧de cuaditätucuomenämä, cu'ohuetucunä ja̧'a̧cu̧mä̧ veintenö odiyä jo̧mȩnä̧ ku̧ju̧na̧jä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 19 \v 20 \v 21 Veintenö 'chu̧huä̧rö̧ o'ca dȩa̧'a̧nä̧ kada'ca 'chu̧huä̧ro̧mȩmä̧ platattö cuarentanö jo̧mȩnä̧ cuaditajá. Ä̧cuo̧mȩnä̧ 'chu̧huä̧rä̧'ca̧ dȩa̧'a̧mä̧ todäre kada'ca 'chu̧huä̧ro̧mȩ ka̧ pä'ö ja'a ja̧u̧ ppä̧ȩpä̧rö̧nä̧ 'chu̧huä̧rä̧cuo̧mȩmä̧ .
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 22 Dios ö̧jo̧de kä̧hua̧ räopa'acunämä 'chu̧huä̧rä̧cuȩmä̧ seisnö o'ca cuaditö'anö ja̧'a̧. \v 23 Dios ö̧jo̧de ä'cacuttu u̧yu̧'ca̧ri̧nä̧cu̧mä̧ to'care cu̧ju̧na̧ pä'ö ja̧'a̧, \v 24 ja̧u̧ ttoecuä odiyämä dea'anä̧ttö̧ rä̧cä̧yä̧nö̧ kö̧'a̧nö̧ ja̧'a̧, ja̧'hua̧nö̧ ka̧'a̧nä̧ huämenä jähuäcu todeunä ji̧yȩtä̧ o̧bö̧nä̧ 'chu̧huä̧rö̧nä̧. Ja̧'hua̧nö̧tä̧ jȩ'cua̧jä̧ ä'cacunä ka̧cu̧ u̧yu̧'ca̧ri̧nä̧'i̧nä̧. \v 25 'Chu̧huä̧rö̧ odiyämä ochonö jo̧mȩnä̧ aditi, rȩjȩnä̧ 'chu̧huä̧rä̧cuȩ platattö adicuäcu todeunä. O'cajuiyönä rȩjȩnä̧ 'chu̧huä̧rö̧mä 16nö jo̧mȩnä̧ jä̧cua̧'a̧, ä̧cuo̧mȩnä̧ 'chu̧huä̧ro̧mȩ dȩa̧'a̧nä̧'i̧nä̧, juhua'a yabonä 'chu̧huä̧rö̧ dȩa̧'a̧nä̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧nö̧tä̧ koro 'chu̧huä̧rö̧'i̧nä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 26 Acacia dauttö käcuorä odiyä cuaditätucuajä, \v 27 Dios ö̧jo̧de pätecua'anä cu̧ju̧nä̧cuä̧mä̧ cinconö̧ odiyätä, cinconö jo̧mȩnä̧ käcuorä odiyä kä̧cua̧'a̧ Dios ö̧jo̧dettö kä̧hua̧ räopa'acunättömä, ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ cinconö jo̧mȩnä̧ käcuorä odiyä kä̧cua̧'a̧ Dios ö̧jo̧dettö kä̧hua̧ ma̧ä̧cha̧'a̧cu̧ttömä. \v 28 Käcuorä odiyä kä'co päte'ö 'chu̧huä̧rö̧cuä̧mä̧ ja̧'hua̧nö̧ pä'ömä kä'codäbötä, kara'anä beipome'inä pa̧ja̧cuä̧chö̧nä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 29 Ttoecuä odiyämä orottö tucuepätucuaja. O̧bö̧mä̧ orottö cuaditätucuajá, ja̧u̧ o̧bö̧mä̧ käcuorä odiyä 'chu̧huä̧rö̧ jä̧cua̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ odiyämä orottö a̧tto̧pö̧ icuähuäcua'a, \v 30 Dios ö̧jo̧denä möä'cara̧'a̧ttö̧ jiäcuähuinöta'anötä jȩ'cuä̧tu̧cua̧jä̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 31 I̧sa̧ i̧jȩta̧ ja̧'tu̧huä̧ta̧ttö̧'i̧nä̧ tädönä tu̧huä̧ta̧ttö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ tu̧huä̧ta̧ttö̧'i̧nä̧ tto̧ȩcuä̧ta̧mä̧ cuaditätucuaja, querubin tta̧'cua̧juȩ ku̧nä̧, pi̧yȩ adicuämä ya̧tȩ huo̧juö̧nä̧ hua̧tä̧ a̧di̧tä̧cuä̧. \v 32 Pa̧ja̧cuä̧nö̧ o'ca oro tuhuecuä o'canä ti̧'ä̧dö̧ cu̧nä̧tu̧cua̧ pä'ö ja̧'a̧. Pi̧yȩ o'canämä ppa̧ja̧cuä̧nö̧ oro o̧bö̧'i̧nä̧ ka̧'a̧nä̧ 'chu̧huä̧ro̧mȩ platattö adicuomemä pa̧ja̧cuä̧nö̧ jo̧mȩnä̧ kä̧cua̧'a̧. \v 33 O̧bö̧hui̧yä̧ dȩa̧'a̧nä̧ ttoecuä̧ta̧mä̧ ttö̧na̧ pä'ö ja̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ hueähuä hȩnȩ ȩco̧ca̧'i̧nä̧ cui'cächätucuaja. Tto̧ȩcuä̧ta̧mä̧ ro̧o̧ca̧ttö̧, rö̧ä̧nä̧ ro̧ca̧mä̧ 'cä̧ȩcuä̧chö̧nä̧ kä'co rö̧nä̧hua̧cua̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 34 Hueähuä huȩnȩ ȩco̧ca̧ rö̧ä̧nä̧ ro̧o̧mȩ ko̧ca̧ mö̧ȩcuäbimä mö̧cuȩpä̧tu̧cua̧ja̧. Tto̧ȩcuä̧ta̧ttö̧ umicu̧nä̧mä̧ ttu̧cuȩ rötähuodä ku̧ju̧nä̧tu̧cua̧ja̧. \v 35 Cuoö käcämä ttu̧cuȩ ku̧nä̧huodä aboja'acu, Dios ö̧jo̧dettömä ttu'ohuecunä. Ttu̧cuȩ rutähuodämä ttu̧huo̧jua̧'a̧cu̧nä̧ ka̧ pä'ö ja̧'a̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 36 Isodecu doächi'äcuähuome i̧sä̧ta̧ aditi'ipö ku̧nä̧tu̧cua̧ja̧. Ja̧huä̧ta̧mä̧ ja̧'tu̧huä̧ta̧ttö̧'i̧nä̧ tädönä tu̧huä̧ta̧ttö̧'i̧nä̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ tu̧huä̧ta̧ttö̧'i̧nä̧ juhua'atäcu Lino adihuä juei i̧sä̧ta̧ a̧'cua̧tä̧cuä̧huä̧ta̧ttö̧'i̧nä̧ adicuäcua'a, ja̧huä̧ta̧ a̧di̧tä̧cua̧mä̧ ja̧u̧ juei adicuä isa̧ jä̧cua̧'a̧. \v 37 Ja̧u̧ o̧ta̧ ttu̧na̧ pä'ömä acacia dauttö cinconö o'ca orottö tuhuecuä o'ca ttadita pä'ö jä̧cua̧'a̧. O̧bö̧'i̧nä̧ oro jähuätä jä̧cua̧'a̧ ja̧'hua̧ta̧'a̧nö̧ ja̧u̧ kä̧cuo̧mȩmä̧ bro̧ncȩttö̧ ku icu adicuäcua'a ja̧u̧ ttu̧ju̧na̧ pä'ömä.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 26
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 27
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
Capítulo 30
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\c 34 \v 1 Töänähuä Dios Moiserö pä'inö ''cuiopinäbi Tobirä acomeneji cuicuopinanö. Töchihueyö te cuase huȩyu̧cuämä ja'ö tobi̧ra̧nä̧ acomenäji obi̧ huȩyu̧cue kacuinötä̧'a̧nö; ocutedi'icuicuinö obi̧. \v 2 Jomenö päi'ömenä yo̧'ȩ ja̧hua̧ta̧'a̧nö 'chacuächomenä Sinai Mö'ä̧'cära̧, jahuättömä muä̧'cä huä̧mettö̧mä chä'cä jo̧me cui'jȩpä̧ttö̧ja̧.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 3 Ya̧tȩi̧'nä 'chähuächa pä'ömä juiyä'a ucucumä. Ja'atemä tocuö Ya̧tȩ'nä ja'a̧ yabocu toa pä'ömä mu̧ä'cä jäyänä'i̧nä.'' \v 4 Ja̧hua̧nö ja'a̧ Moises Inäbi tobire 'cuiopinö a'komenäji obi̧ ji̧na̧'a̧nö, Ja̧hua̧nö ja'a̧ yo̧'ȩcuo̧ ä̧rä̧mi'ö 'cha'achinö Sinai mu̧ä'cärä̧, TÖ̧Ä̧NÖÄ̧HUA̧ Päi'nö, Moisés ȩpi̧nö U̧munänä i̧nähuä obi.
|
||||
|
|
@ -0,0 +1 @@
|
|||
\v 5 TÖ̧Ä̧NÄ̧HUÄ Meyȩhui̧'inö ajiya isoppanä ja̧hua̧nö ja̧'a Moises I̧jö̧me kämädi̧nö, Ja̧hua̧nö ja'a pä'inö '' chu̧ru̧huä̧.'' \v 6 Jau U̧ru̧hua̧mä̧ cuäpinö Moises a'ca Jo̧menä ja̧hua̧nö ja̧'a̧ pä̧i̧'cu̧nä rä̧mipunä ucuohuinä'cö̧ ttötäsä Cu̧ru̧hua̧, Cu̧ru̧hua̧ Diosmä rȩru̧ju̧to'ähuä'i̧sa̧mä, adihua'isa̧mä O'cä päi'önämä rä̧huä̧ri̧ä̧o̧'co̧, Ja̧hua̧ta̧'a̧nö uhuotehuäujui'nä O'cäjuiyunä ucuocuä cua̧hua̧mä̧. \v 7 Tö̧ja̧ recuätö'o uhuotähuä'ä jidähuinö juenetä kä̧cua̧'a̧nö, Suronä jȩpi̧nätö̧rö̧'i̧nä, u̧nöchi̧'ö̧sä̧. Tti̧ti̧mö̧ttö'inä suronä ku̧närä̧tö̧'i̧nä, Ja̧hua̧'a̧nö ja̧'a̧ ja̧u̧mä cuenehuächo̧nä cumä̧ u̧nu̧chi̧'ä̧cuä̧. ja̧u̧mä suronä jȩpi̧nä̧tö ro̧ȩpa̧cua̧ , tä̧'o̧tö̧ minättö, ttiti̧möttö'inä Ja̧hua̧ta̧'a̧nö ttö̧nämö̧ttö̧'i̧nä̧, juä yabo ttiti̧möttö̧'i̧nä ro̧dȩpä̧cuä̧sä̧.
|
||||
Some files were not shown because too many files have changed in this diff Show More
Loading…
Reference in New Issue